Anna Christina Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Palossa 3.7.1835

 

Rakas Janne!!! 

 

Kauanpa saisit odottaa tietoja meiltä, jollei Calle Essen olisi saanut parempaa tilaisuutta toimittaakseen kirjeen postiin kuin minulla on ollut. Täältä ei ole yksikään ihminen käynyt Uudessakaarlepyyssä kotiintuloni jälkeen. Nyt isä aikoo lähteä itse, mutta mahdollinen lähtöpäivä ei vielä ole selvillä, sillä isän poski on turvonnut hammassäryn takia. Kirjoitin Sinulle Hämeenlinnasta muutamia rivejä kuten Essenkin ja luullakseni myös Borg. Tästä syystä aloitan matkakuvaukseni sieltä. Aamulla sää oli erinomaisen ihana, sateen jälkeen oli niin raikasta ja kaunista, että saattoi vain istua ja katsella. Tästä kauneudesta emme kuitenkaan saaneet profetoida kovinkaan pitkään, sillä kun olimme ajaneet yhden kievarinvälin, nousi uusia pilviä ja saimme taas sadetta. Unohdin myös kertoa, että saimme meille tulevat lähetykset juuri vaunuihin noustessamme Lindforsilta, joka juuri silloin ajoi pihaan. Hän jäi matkakumppaninsa kanssa Hämeenlinnaan syömään aamiaista, mutta Staudinger sai meidät kiinni jo ensimmäisessä kestikievarissa. Matkustimme sitten yhdessä, eikä minulla ollut mitään sitä vastaan, kun näin heidän olevan sangen iloisia ja miellyttäviä ihmisiä. He auttoivatkin meitä sillä tavoin, ettei meidän tarvinnut ottaa mukaamme kyytipoikaa, vaan heidän poikansa palautti myös meidän hevosemme. Emme olisi ikinä saaneetkaan niin nopeasti hevosia, jollei hupsuttelija Justus Staudinger olisi ollut mukana. Hän pani vauhtia kaikkiin poikiin ja eukkoihin ja sai heidät hankkimaan meille hevosia sangen vikkelästi. Ajoimme sitten läpi sunnuntain vastaisen yön ja ennätimme vastoin kaikkia odotuksiamme kotiin Paloon klo puoli 12 maanantain vastaisena yönä. Ja elimme matkakumppaneidemme kanssa veljellisissä suhteissa, tarjosimme heille aina syötävää eväsnyytistämme, mutta emme silti saaneet eväitämme läheskään loppumaan. Vielä kotiin tullessamme jäljellä oli kaikkea, jopa leivoksiakin.

Sunnuntaina puolenpäivän aikaan ajoimme pari kyytiväliä Lindforsin ja Blanckin seurassa, ja se oli sietämättömän ikävää, mutta emme voineet asialle mitään. Calle sanoi heille, että heidän pitäisi ajaa edeltä, mutta he saivat huonon hevosen, ja saimme heidät uudelleen kiinni. Kuortaneella jätimme heidät taaksemme ja tulimme sitten loppumatkan sieltä yksin. Emme tuhlanneet aikaa poiketaksemme Kuortaneelle emmekä Lapualle, kun näimme ehtivämme perille samana päivänä. Olimme tuskin ennättäneet maanantaiaamuna saada itsemme kuntoon, kun Otto saapui. Hän oli aikonut odottaa meitä täällä maanantaipäivän, mutta me olimme nopeampia. Calle jäi maanantaiksi, ja illalla menimme kaikki Strombergin luo. Calle matkusti sitten pois, mutta Otto jäi juhannuksen yli. Juhannusaattona Stromberg oli täällä ja juhannuspäivänä me olimme hänen luonaan. Kyllä minulla oli hauskaa, ja nyt olen onnellinen. Mutta Sinä, Janne kulta, olet yksinäinen ja hylätty eikä sinulla liene montakaan vapaata hetkeä, vaan joudut vain väsyttämään itseäsi minun ja monien muiden takia. Ota siis, rakas Janne, Jumala ystäväksesi. Hänen kanssaan pääsee todellakin lähempään yhteyteen, kun sydämestään pyrkii siihen, ei kuitenkaan lain tekojen avulla ja niiden kautta, vaan elävässä uskossa Kristukseen. Otto pyysi minua kertomaan Sinulle sydämelliset terveisensä. Hän lupasi myös pian kirjoittaa Sinulle. Et saa olla vihainen hänelle, Janne kulta. Odotan häntä tänne huomenna. Sain äskettäin kirjeen myös Callelta, ja hän voi matkan jälkeen hyvin lukuun ottamatta pientä nuhaa; minä en ole saanut matkasta minkäänlaisia harmeja. Isä ja äiti voivat hyvin, he pyytävät kertomaan Sinulle sydämelliset terveisensä. Olen ottanut Albertin hoiviini. Hän lukee nyt minun ohjauksessani, mutta vain sisälukua, eikä se vielä suju oikein hyvin, vaan hänen on usein tavattava sanat. Saan hänet kuitenkin lukemaan kutakuinkin ahkerasti. Hänen silmänsä ovat heikot. Saattaisi olla hyvä puhua Helsingissä Törnrothin kanssa, hänhän on sangen hyvä silmälääkäri. Albertilla on kummassakin silmässään pieni pilkullinen kalvo. Muuten ne eivät kuitenkaan ole juuri vetiset eivätkä punaiset. Minäkään en usko, että hänen ymmärryksensä on vielä kehittynyt yhtään paremmaksi kuin silloin, kun Sinä olet hänet nähnyt. Sunnuntaina aiomme matkustaa Sjöstedtien luo, ja sitten lähden Oton kanssa Kimoon. Neidit tulevat mukaan, ja sieltä matkustan Herlinien luo heidän ja Ottoni kanssa ja viivyn siellä pari päivää. Olemme myös ajatelleet matkustaa Ylivieskaan, mutta en halunnut matkustaa ilman rouva Betty Schroderusta, joka on luvannut tulla kanssamme, ja silloin matkasta varmaankin tulisi hauska. Sekä Oton että Callen pitäisi tulla mukaan. Augustilta voin kertoa Sinulle terveisiä, hän oli suureksi hämmästyksekseni vielä Vaasassa 21. kesäkuuta. Otto kirjoitti ja kertoi terveisiä häneltä. Hän oli saanut kirjeen häneltä, mutta silloin he vain odottivat suotuisaa tuulta. Täällä on kaikki edistynyt hyvin hitaasti, sekä ruis että heinänkasvu. Kotiin palattuani täällä on vihreys lisääntynyt, koska silloin me saimme sadetta pari päivää. Kerro Bergbomin tädille tuhannet terveiset samoin kuin kaikille muille Helsingissä oleville ystäville. Olisitko niin ystävällinen, että panisit tädille menevän kirjeen kuoreen ja veisit sen hänelle? Kirjoita Sinä nyt ja pian, Janne kulta. – Jumala olkoon kanssasi.

Altis sisaresi Annu.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: