Luottamuksellinen.
Pietarissa 3./15.11.1862
Suuresti kunnioitettu Herra Kanslianeuvos!
Suomen Keisarilliselle Senaatille jätetyssä ja Senaatin Talousosaston Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisesti harkittavaksi lähettämässä kirjelmässä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunta on alamaisesti ilmoittanut, että viime helmikuun 1. päivän jälkeen, jolloin yhdistys aloitti toimintansa, siltä on anottu lainoja yhteensä 4 771 100 markkaa, mistä 3 106 000 markkaa on jo lainaksi annettu, mutta kokemus on osoittanut, että tämän kattamiseksi liikkeelle laskettuja obligaatioita ei ole maan niukkojen pääomavarojen takia voitu saada kaupaksi nimellisarvostaan, vaan niiden haltijat ovat useinkin myyneet niitä polkuhintaan. Ja koska koko Hypoteekkiyhdistyksen olemassaolon jatkuminen on näin joutunut vaaraan ja ainoalta pelastuskeinolta on näyttänyt Hypoteekkiyhdistyksen obligaatioiden muuttaminen ulkomaisessa valuutassa lunastettaviksi ja näiden arvopaperien myynnin suuntaaminen ulkomaisiin pörsseihin, johtokunta on yhdistyksen omistajien tekemän päätöksen perusteella alamaisimmin anonut lupaa sekä laskea liikkeelle ulkomaisessa rahassa lunastettavia obligaatioita yhdistyksen 24. lokakuuta 1860 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja myydä nämä obligaatiot ulkomailla että laskea liikkeelle obligaatioita niin paljon, että niiden nimellisarvo ylittää yhdistyksen kiinnitettyjen saatavien kokonaissumman, sillä edellytyksellä, että yhdistyksen lainanottajiltaan saamat sekä koron että pääomasuorituksen sisältävät annuiteettimaksut riittävät kattamaan täten liikkeelle laskettujen obligaatioiden vuotuiset korot ja kuoletukset.
Kun tämä kysymys on tullut käsiteltäväksi, ei ole pidetty arveluttavana yhdistyksen sääntöjen pelkästään kotimaisia obligaatioita koskevien 25. ja 38. pykälän sellaista tulkintaa, että johtokunta voi määrätyin ehdoin laskea liikkeelle ulkomaisessa rahassa lunastettavia obligaatioita, joiden yhteinen nimellisarvo ylittää yhdistyksen kiinnitettyjen saatavien summan, minkä ohella on puollettu Armollista lupaa yhdistykselle lainan hankkimisesta edellä esitetyllä tavalla ulkomailta. Mainitun lainan määrän osalta on kuitenkin oltu sikäli eri mieltä, että eräiden mielestä lainasumma voidaan määritellä enintään kymmeneksi miljoonaksi hopearuplaksi sellaisin ehdoin, ettei obligaatioiden pääomasta saa viiden vuoden aikana vuosittain lunastaa enempää kuin noin kaksi miljoonaa ruplaa, minkä lisäksi yhdistyksen on sitouduttava noudattamaan ja toteuttamaan tarkasti sääntöjensä määräyksiä korkojen maksun ja obligaatioiden lunastuksen sekä yhdistyksen lainan pantiksi hyväksymien kiinteistöjen huolellisen arvioinnin osalta. Toiset taas ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että maaseutukiinteistöjen lainoittamiseen on jo keinoja olemassa ja niitä käytetään melko laajasti useiden julkisten kassojen välityksellä, ja ottaneet huomioon myös sen, että maan liikepääomien epätavallinen kasvu elinkeinojen vähittäisen kehittymisen määräämää tarvetta nopeammin voisi aiheuttaa tuntuvia hankaluuksia, ja arvioineet, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa on aihetta toimia äärimmäisen varovasti, kunnes kokemus osoittaa, millaisia vaikutuksia johtokunnan havittelemalla ulkomaisella lainalla saattaa olla yleiseen liiketoimintaan. Tästä syystä he ovat ehdottaneet, että Hypoteekkiyhdistykselle annettaisiin lupa ottaa ulkomailta tarpeensa mukaan ja lainanantajan kanssa sovittavilla ehdoilla aluksi enintään viiden miljoonan ruplan laina, joka maksettaisiin takaisin kokonaisuudessaan viidessä vuodessa lainasopimuksen allekirjoittamisesta lukien.
Suomen asiain komitea on äskettäin käsitellyt Hypoteekkiyhdistyksen edellä mainittua anomusta; koska komitea kuitenkin on pitänyt arveluttavina etenkin Hypoteekkiyhdistyksen anomuksen jälkimmäisen osan eräitä piirteitä ja tämän lisäksi pitänyt hyödyllisenä lisälausunnon hankkimista asiasta joltakulta aiheen sekä maassa vallitsevat olot muuten täysin tuntevalta mieheltä ennen tämän tärkeän ja ehkä koko maan hyvinvointiin vaikuttavan kysymyksen esittämistä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisesti ratkaistavaksi, olen tässä tarkoituksessa tehnyt Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen alamaisen ehdotuksen, jonka Hänen Majesteettinsa on myös suvainnut Armollisesti hyväksyä, samalla kun Hänen Majesteettinsa on ottaen huomioon Herra Kanslianeuvoksen tätä aihepiiriä koskevat tunnetut tiedot kehottanut minua huolehtimaan siitä, että Herra Kanslianeuvoksen tätä kysymystä koskevat ajatukset ja mielipiteet hankitaan tiedoksi ja sen jälkeen esitetään Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen asian esittelyn yhteydessä.
Tästä syystä saan siis nyt pyytää, että saisin mahdollisimman pian ottaa Herra Kanslianeuvokselta vastaan lausunnon, jota Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on suvainnut pyytää asiasta äsken mainitussa laajuudessa, samalla kun minun on lisättävä, että asian tähänastiset käsittelyvaiheet huomioon ottaen tätä tiedonantoa ei saa päästää julkisuuteen; ja minulla on kunnia olla mitä täydellisintä kunnioitusta vakuuttaen
Suuresti kunnioitetun Herra Kanslianeuvoksen
nöyrin palvelija
Alex. Armfelt.
