Alexander Armfeltille, konsepti [4.6.1863]

Tietoka dokumentista

Editoitu teksti

Suomi

Jalosukuinen Herra Kreivi

 

Minulla on kunnia esittää nöyrin kiitokseni siitä suurenmoisesta luottamuksesta, jota Jalosukuinen Herra Kreivi on minulle osoittanut kunnianarvoisassa kirjeessään toukokuun 27. päivältä.

Kun rohkenin Herra Paroni Stjernvall-Walleenille lähettämässäni kirjeessä pyytää valtiopäiväkutsua nähtäväkseni, tämä koski ainoastaan varautumista sellaiseen tapaukseen, että valtiopäivät kutsuttaisiin heti koolle, jotta niitä kuultaisiin sotaväen liikekannallepanoasiassa ja ne myöntäisivät varoja tähän tarkoitukseen, sillä olin ottanut vapauden suositella Hänen Ylhäisyydelleen Kenraalikuvernöörille tällaiseen toimeen ryhtymistä.

Tämän pyynnön rohkeus kadutti minua kuitenkin, ja Paroni Stjernvall-Walleenin ystävällinen vastaus vieritti tässä mielessä todellakin kiven sydämeltäni.

Kun Jalosukuinen Herra Kreivi nyt kuitenkin on väärinkäsityksen takia lähettänyt tiedokseni kutsun, jolla valtiopäivät kutsutaan koolle syyskuussa, olen katsonut velvollisuudekseni esittää siitä mielipiteeni, ja tässä tarkoituksessa liitän mitä syvintä nöyryyttä tuntien oheen ehdotuksen. Sen sisältö ilmaisee käsitykseni: 1. että perustuslait olisi mainittava; 2. 50-vuotisen tauon epäasiallisuus myönnettävä; 3. Hänen Majesteettinsa Keisarin Armollinen valta oikaista tapahtuneet vääryydet tässäkin asiassa todettava. Ehdotuksen sanamuoto toki ansaitsisi monenmoista parantelua. Rohkenen pitää vain sen yleistä linjaa Jalosukuisen Herra Kreivin hyväntahtoisen harkinnan arvoisena.

 

Liite: luonnos valtiopäiväkutsuksi 18.6.1863

 

Siitä päivästä lähtien, jolloin meidät on Kaitselmuksen neuvosta kutsuttu kantamaan Suomen suuriruhtinaskunnan valtikkaa, on meille hallitsijana ollut rakkaana huolenaiheena, että tämä maa edistäisi kaikkia toimia, joilla tiedämme täyttävämme Suomen kansan pyynnöt ja toiveet.

Jotta voisimme, niin kuin tarkoituksemme on, saada aikaan maan parhaaksi koituva ratkaisu monissa asioissa, jotka ovat mitä tärkeimmät Suomen tulevaisuuden kannalta, olemme myös armollisesti harkinneet, tarvittaisiinko niissä suuriruhtinaskunnan lakien mukaisesti säätyjen myötävaikutusta. Siksi kutsumme ja määräämme, kuultuamme näissä asioissa Suomen senaattiamme ja muuten annettuamme sopivimmaksi katsomallamme tavalla valmistella niitä, säädyt niitä käsittelemään Helsingin kaupungissa 3.–15. syyskuuta tänä vuonna.

Koska me tällä tavoin täytämme sydämestämme rakastamamme velvollisuuden lunastaa ne lupaukset, jotka edeltäjämme valtaistuimella on Suomen kansalle antanut, julistamalla sen kuuluvan kansakuntien joukkoon ja vahvistamalla sille sen nauttivan perustuslakejaan sekä tällä tavoin antamalla tälle jalolle kansalle uuden todistuksen vakavasta halustamme tukea ja edistää sen kansallista kehitystä, tapahtuu tämä siinä vakaumuksessa, että säädyt neuvonpidoissansa ottavat aikomuksemme vastaan luottavaisina ja omistavat niille esitetyille asioille sen rauhallisen ja kypsän harkinnan, jonka niiden suuri merkitys maan tulevaisuudelle tekee tarpeelliseksi.