Alexander Armfeltille

Tietoka dokumentista

Tietoa
17.11.1864
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Helsingissä 17.11.1864

 

Jalosukuinen Herra Kreivi 

 

Minulla on kunnia esittää kunnioittavin, lämpimin kiitokseni Jalosukuisen Herra Kreivin hyväntahtoisesta viestistä 8. päivältä.

Rohkenen tuskin toivoa, että vähän merkitsevät sanani voisivat vaikuttaa millään tavalla; olen kuitenkin onnellinen siitä, että olen saanut Herra Kreivin jalomielisyyden ansiosta ainakin tilaisuuden aivan äärimmäisen lopullisen yrityksen tekemiseen.

Muistiossa, joka minulla on ollut kunnia lähettää, asia esitetään toisin kuin äänestysratkaisussani senaatissa esitin, kun tarkoituksena oli enemmistön saaminen puolelleni myönnytyksiä tekemällä – missä onnistuinkin, vaikka pöytäkirja pyyhittiin yli.

Kyseessä on kuitenkin yksinkertaisesti vain se, noudatetaanko Keisarin ilmaisemaa tahtoa vai ei. Jos ensiksi mainittu vaihtoehto pitää paikkansa – ja sitä pidän itsestään selvänä – on kaikkien, joilla ei ole käytettävissään kielenkääntäjiä, kirjoitettava suomenkielistä tekstiä 1884.

Näin ollen ei nykyisin myöskään pidä nimittää virkaan ketään, joka ei pidä velvollisuutenaan aloittaa tätä aikaisemmin – on samantekevää, miten pian, sillä kolmen vuoden harjoittelun pitäisi riittää; toisaalta on kuitenkin parasta aloittaa jo nuoremmalla iällä.

Jos kaikkien, jotka tämän jälkeen saavat nimityksen, on aloitettava vuonna 1872, he saavat suhtautua asiaan rauhallisesti, koska heillä on aikaa seitsemän vuotta. Koska velvoite on kuitenkin edessä, useimmat, jotka voivat saada määrärahaa, varmaankin ottavat rahat ja aloittavat aikaisemmin.

Ketkä tässä ovat kyseessä? Nykyiset viranhaltijat jatkavat häiriintymättä entiseen tapaan. Muutamat heistä saavat ylennyksen kollegioihin ja avukseen kielenkääntäjiä. Joidenkin apulaisnimismiesten ja lääninsihteerinapulaisten ym. on opeteltava suomea saadakseen ylennyksen. Vain nämä valittanevat. Auskultantit, kopistit jne. hävennevät valittamista – niin toivon. Pitääkö nyt näiden höyhenenkevyiden apulaisherrojen näkökannan merkitä Hallitsijan lupausta ja kansan oikeutta enemmän!

Anteeksi, että rohkenen muistuttaa, että myös Herra Kreivi on solidaarisesti tämän suunnattoman arvokkaan lupauksen takana. Jos siitä pidetään lujasti kiinni, uskon kaiken menevän hyvin.

Olen yhtynyt (senaattori Trappin ym.) ehdotukseen, että yliopiston osalta asiasta olisi säädettävä erikseen – poikkeuksena kuitenkin ehdotettujen ylimääräisten professorien asema, koska tämä soveltuu parhaiten yleisen lainsäädännön piiriin.

Rukoilen nyt nöyrimmästi, että Jalosukuinen Herra Kreivi käännättäisi kirjoituksen. Minä en uskalla uskoutua kenellekään. Olisin voinut kirjoittaa saksaksi, mutta käsialani ei kuitenkaan ole kelvollista Majesteetin silmiin saatettavaksi. Voi miten puutteeni minua painavatkaan! Kirjoitukseni luonnekin saa minut levottomaksi. Lyhyen ja selvän esityksen laatiminen on niin kovin vaikeaa.

Pyydän vielä, ettei Herra Kreivi unohtaisi sitä, että monet virastot ja henkilöt ovat kuitenkin selittäneet olevansa halukkaita ja valmiita aloittamaan pikimmiten ja että vastahakoisten voitto yliopiston konsistorissa oli niukka.

Rukoillen, että Jumala antaisi hyvän asian edistyä, saan toistaa nöyrät kiitokseni, ja minulla on kunnia syvintä kunnioitustani vakuuttaen edelleenkin olla

Jalosukuisen Herra Kreivin

nöyristä nöyrin palvelija

Joh. Vilh. Snellman

 

PS Kunnianarvoisan kirjeen sain vasta 12. päivänä.

 

 

Vertailu

Alkuperäinen