Alexander Armfeltille

Tietoka dokumentista

Tietoa
23.12.1863
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Helsingissä 23.12.1863

 

Jalosukuinen Herra Kreivi! 

 

Päivän postissa lähtee vuoden 1864 tulo- ja menoarvioesitys Hänen Majesteettinsa Armollisesti tarkastettavaksi.

Jalosukuinen Herra Kreivi suvainnee siitä havaita, että arvioitu valtiontalouden yleinen ylijäämä on vähäinen. Syynä on se, että valtion menoja on tänä vuonna kasvatettu noin 240 000 ruplaa. On kohtuutonta uskoa tulojen kasvavan samassa suhteessa. Ne on arvioitu vuodelle 1864 niin suuriksi kuin tarpeellisen turvallisuuden huomioon ottaen suinkin on voitu.

Vaivais- ja työhuonerahaston osalta esitys on jopa tappiollinen, eikä tämä ole suinkaan kuvittelua, vaan valitettavasti sangen selvästi todellisuutta. Rahaston menot on viime vuosina voitu suorittaa ainoastaan kuluttamalla sen pääomaa. Talousarviossa ei sitä paitsi ole näytetty rahaston velkaa yleiselle valtionrahastolle. Sitä pitäisi vuosittain lyhentää 20 000 ruplaa, mutta tänä vuonna tätä lyhennystä ei voida suorittaa.

Etsiessäni keinoa tämän huolestuttavan asiaintilan korjaamiseksi en ole keksinyt parempaa ratkaisua kuin vaivais- ja työhuonerahaston vapauttamisen suorittamasta maksua ”Hänen Keisarillisen Majesteettinsa käyttövaroihin” – 80 000 mk (= 20 000 hopearuplaa).

Ehdotukseni on, että tämä menoerä suoritettaisiin sen sijaan yleisestä valtionrahastosta, josta on samaan tarkoitukseen nyt suoritettu 124 000 mk ja vuodelle 1864 merkitty suoritettavaksi 204 000 mk.

Menoerä tulee näin oikealle paikalleen. Saadakseni Jalosukuisen Herra Kreivin vakuuttumaan siitä, miten pahalta se näyttää köyhien ym. hyväksi tarkoitettujen menojen joukossa, saan nöyrimmästi liittää oheen sivun vuoden 1862 tulo- ja menoarvioesityksestä.

Koska näin suurta vähennystä vaivais- ja työhuonerahaston menoihin ei aivan välttämättä tarvita ja sitä vastaava lisäys yleisen valtionrahaston menoihin taas merkitsisi raskasta lisärasitusta, olen ehdottanut, että vaivais- ja työhuonerahastosta maksettaisiin sen sijaan erilaisia sen toimialaan sopivia eriä, joiden yhteissumma on 45 600 mk, joten rahaston menot supistuisivat vain 34 400 mk, jolloin saadaankin aikaan ylijäämäinen tulos tappiollisen sijasta.

Tarkemmin asia selvitetään tekstissä, jonka olen sanellut tulo- ja menoarvioesitykseen liitettyyn keisarillisen senaatin pöytäkirjaan joulukuun [tyhjä tila] päivältä ja johon rohkenen nöyrimmästi pyytää Herra Kreiviä kiinnittämään huomiota.

Senaatin enemmistö ei ole hyväksynyt ehdotustani. Syynä, joka ei näy pöytäkirjasta, on: ”jos vaivais- ja työhuonerahaston asemaa parannetaan, ylimääräisiä menoja osoitetaan maksettaviksi passikassasta”.

Rohkenen tästä syystä nöyrästi ja sitkeästi pyytää Herra Kreiviä toimimaan niin, että Armollisesti käsketään, että passikassan ylijäämä siirretään tulevina vuosina lyhentämättömänä vaivais- ja työhuonerahastoon ja vain tämän onnistuessa puoltamaan ehdotukseeni suostumista.

Rohkenen olla itsepintainen, koska tiedän tässä pyrkiväni vain ja ainoastaan pitämään yllä hallituksen hyvää mainetta. Jo kauan salassa kiertäneet pahat puheet on välttämättä saatava loppumaan.

Mikäli Hänen Majesteettinsa käyttövaroja on vastaisuudessa lisättävä, tämän pitää tapahtua yleisestä valtionrahastosta. Nyt niitä maksetaan kaikkiaan 71 000 ruplaa, nimittäin

- valtionrahastosta 31 000 -

- sotilasrahastosta 20 000 -

- vaivais- ja työhuone-

rahastosta 20 000 -

 

tai minun ehdotukseni mukaan

valtionrahastosta 51 000 -

- sotilasrahastosta 20 000 -

Summa ei ole suinkaan suuri. Jos rauha säilyy eikä ilmaannu odottamatonta hätää, on kohtuullista ja säädyllistä, että valtionrahastosta maksettavaa osuutta lisätään (nimittäin jonakin toisena vuotena) – kuitenkin minun mielestäni sillä tavalla, että palatsin määrärahat otetaan mukaan laskelmaan, jotta Hänen Majesteettinsa saattaisi saada jonkin aterian ollessaan suomalaisten alamaistensa luona.

Muuttumatonta kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla

Jalosukuisen Herra Kreivin

nöyristä nöyrin palvelija

Joh. Vilh. Snellman

 

 

Vertailu