Helsingissä 26.11.1863

Jalosukuinen Herra Kreivi! 

Sallikaa, Jalosukuinen Herra Kreivi, minun lisätä nöyrimmästi muutama sana painovapauslaista niihin muutamiin, jotka esitin kunnioittavasti viime kerralla.

Koska senaatti on pysynyt komitean ehdotuksen kannalla:

1. painovapauslaki, joka koskee kotimaisia ruotsin- ja suomenkielisiä painotuotteita; 2. erityinen ulkomaista kirjallisuutta koskeva asetus, näyttää selvältä, että säädyt voivat saada käsiteltäväkseen vain ensiksi mainitun säädöksen, painovapauslain.

Onnetonta kuitenkin olisi, jos säädyiltä aiottaisiin evätä oikeus käsitellä jotakin painovapauslain osaa.

Periaatteelliselta kannalta säädyillä ei tosin ole perustuslakiin perustuvaa oikeutta säädellä painovapautta. Hallitsija ei toisaalta voi yksipuolisesti säätää rikosoikeudellisia lakeja ilman säätyjen myötävaikutusta. Ja painovapauslaki on osaksi tuollainen laki.

Eräät komitean jäsenet ehdottivat tästä syystä, että säätyjen käsiteltäväksi annettaisiin vain lain rikosoikeudellinen osa. Sellainen menettely ei kuitenkaan pelkästään harmittaisi, vaan sille myös naurettaisiin. Ehdotusta kieltäydyttäisiin käsittelemästä, mutta silti sen esittämistä käytettäisiin hyväksi loppumattomiin hyökkäilyihin. Rohkenen nöyrimmästi viitata komiteassa tässä mielessä esittämääni eriävään mielipiteeseen.

Minulla on kunnia toistaa: hallitus ei saisi missään asiassa säätyjä vastaansa yhtä yhtenäisinä kuin tässä. Mikään kysymys ei nostata niin yksimielistä mielipidemyrskyä kuin havainto, että hallitus haluaisi edelleen pitää sen ratkaisemisen omissa käsissään. Tuskinpa kukaan tässä maassa rohkenee kiistää lain pätevyyden omaavan eli molempien valtiomahtien yhdessä säätämän painovapauslain välttämätöntä tarvetta.

Olkaa hyvä, Jalosukuinen Herra Kreivi, ja luottakaa minun arviooni tässä asiassa. Olen varma, etten siinä erehdy.

Syvintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla

Jalosukuisen Herra Kreivin

nöyrin palvelija

Joh. Vilh. Snellman