Yliopisto

Rehbinderin apurahan myöntäminen, eriävä mielipide yliopiston konsistorissa 1.12.1858

Päivämäärä:

1.12.1858

Ilmaistakseni konsistorin enemmistön päätöksen vastaisen mielipiteeni anon, että pöytäkirjaan otetaan vastalauseenani seuraava lausunto: Koska haettavaksi julistetun Rehbinderin apurahan hakijaksi on ilmoittautunut vain yksi henkilö, maisteri Edlund, ja kun yleisesti tiedetään, että yliopistossa on varsin useita nuoria miehiä, jotka voisivat tulla huomioon otetuiksi tämä apurahan saajina, olisi tämä apuraha julistettava uudelleen haettavaksi, jotta konsistori saisi tilaisuuden valita apurahan saajaksi useiden hakijoiden joukosta ansioituneimman. En voi myöskään yhtyä konsistorin tohtori Lag...

Henkilöt:

Rehbinder, Robert Henrik

Paikat:

Asiat:

Nuorten kirjailijoiden matka-apurahat, lausunto yliopiston konsistorissa 20.1.1859

Päivämäärä:

20.1.1859

Konsistori ei vakaan käsitykseni mukaan voi eikä sen pidä arvioida hakijoiden ilmoittamaa matkan tarkoitusta sen oletetun puhtaasti tieteellisen merkityksen perusteella. Vaikka nimittäin kahden tai useammankin eri tieteen edistämisen painoarvo olisi punnittavissa, ei ainoata yliopiston käytettävissä olevaa matka-apurahaa voida käyttää abstraktin tieteellisen tarkoituksen edistämiseen yliopistolle vahinkoa tuottamatta. Yliopistolle ”kulloisessakin tilanteessa tärkein” tieteellinen tarkoitus on se, jonka toteuttaminen näyttää tuottavan sille tieteellisesti kouliintuneen hakijan johonkin jo av...

Henkilöt:

Grönblad, Jakob Edvard August

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Tigerstedt, Karl Konstantin

Gottlund, Karl Axel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Vieraiden kielten uusi opetusmenetelmä, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 18.4.1859

Päivämäärä:

18.4.1859

Robertsonin menetelmä vieraiden kielten käytännöllisessä opetuksessa on niin hyvin tunnettu ja niin yleisesti käytössä, ettei sitä tarvitse suositella. Se on kuitenkin osoittautunut parhaiten käytäntöön soveltuvaksi silloin, kun kyseessä ovat toisilleen läheistä sukua olevat kielet, etenkin ranska ja englanti, koska näissä kielissä sangen suuri määrä samaa merkitseviä sanoja kirjoitetaan täysin tai melkein samoin, joten oppilaat pystyvät helpommin pitämään mielessään sanavaraston, jonka oppimiseen metodi tähtää. Tätä menetelmää soveltavaa ranskan kielen oppikurssia ei kuitenkaan voitane ede...

Henkilöt:

Lafforgue‑Robertson, Pierre Charles Théodore

Paikat:

Asiat:

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Spinoza, Baruch de

Cartesius

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paikat:

Asiat:

Adolf Edvard Arppelle

Päivämäärä:

15.9.1859

[1859] Parahin Veli. Koska olen vakuuttunut siitä, että englantilaisen puiston käärmemäiset linjat ovat ristiriidassa arkkitehtuurin suorien viivojen kanssa etenkin silloin, kun rakennukset ovat palatsimaisia ja tavoittelevat mahtavan vaikutelman luomista, minun on pakko pitää Helmin ehdotusta yliopiston piha-alueen kaunistamisesta periaatteessa virheellisenä. Se on englantilaisenkin puiston hahmotelmaksi melko huono ja köyhä. Otin yhteyttä maist. Tallgreniin, joka oli kanssani samaa mieltä suorien linjojen välttämättömyydestä. Hän on lisäksi sitä mieltä, ettei linnanpihan tapaiselle a...

Henkilöt:

Arppe, Adolf Edvard

Helm, C. J.

Tallgren, Nestor

Chiewitz, Georg Theodor Policron

Asiat:

Yliopisto

Kirjeenvaihto:

Adolf Edvard Arppe

C. G. Estlanderin opinnäyte dosentuuria varten, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 5.10.1859

Päivämäärä:

5.10.1859

Lisensiaatti C. G. Estlanderin opinnäytteeksi dosentuurin saamista varten julkaisema tutkimus ”Folksägnerna om Robin Hood” [Kansantarut R. H:sta] ilmaisee jo nimellään, ettei se ole kyseessä olevaa kirjallisuutta koskeva tiukasti tieteellinen tutkimus, vaan vapaamuotoinen kuvaus näiden [kansan]runojen sisällöstä ja merkityksestä. Kirjoittaja on taitavasti jäsentänyt tämän kuvauksen siten, että kerrottuaan lyhyesti Robin Hoodia koskevan perimätiedon jatkumisesta kansanrunoissa, kansantavoissa ja kirjallisuudessa hän ensiksi esittää, millaisia käsityksiä eri tutkijat ovat esittäneet Robin Hoo...

Henkilöt:

Estlander, Carl Gustaf

Thierry, Jacques Nicolas Augustin

Etienne, Louis

Scott, Walter

Edvard I

Rikhard I Leijonamieli

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kirjallisuus

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

11.10.1859

Helsingissä 11.10.1859 Jalosukuinen Herra Kreivi! Jalosukuinen herra kreivi suvainnee suopeimmin, että otan vapauden täten esittää nöyrimmät kiitokseni herra kreivin hyväntahtoisesta puoltolauseesta, joka edelsi minulle suotua Armollista suosionosoitusta. Pyydän samalla, ettei jalosukuinen herra kreivi pahastu siitä, että käytän tätä tilaisuutta antaakseni nöyrästi tietoja, jotka koskevat odotettua rikosoikeuden professuurin täyttämistä, siinä toivossa, että näistä tiedoista voisi olla hyötyä. Täällä aletaan puhua, ettei nimitystä tapahtuisikaan. Syyksi mainitaan huhuja hakijoiden men...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Ehrström, Karl Gustaf

Lagus, Knut Ferdinand

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfelt

Lääketieteen ja kirurgian professuurin hakijoiden pätevyys, lausunto yliopiston konsistorissa 5.11.1859

Päivämäärä:

5.11.1859

Dosentti Sirelius on itse jättäytynyt syrjään ehdollepanosta, koska hän ei ole esittänyt säädettyä opinnäytettä; ja sen jälkeen kun lääketieteellinen tiedekunta on hylännyt professori von Beckerin väitöskirjan, hänenkin ehdollepanonsa on ohjesäännön määräysten mukaan mahdotonta. Koska en voi yhtyä siihen mielipiteeseen, että jokainen vaadituista suorituksista välttävästi selviytynyt hakija on ilman muuta pätevä ehdolle pantavaksi, en voi hyväksyä myöskään lisensiaatti Estlanderia päteväksi pelkästään sillä perusteella, että hän on täyttänyt muodolliset ehdot tullakseen ehdollepanossa huomio...

Henkilöt:

Sirelius, Knut Samuel

Becker, Frans Josef von

Estlander, Jakob August

Willebrand, Knut Felix von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Dosenttipalkkion korottaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 7.12.1859

Päivämäärä:

7.12.1859

Vaikka olen sitä mieltä, että kyseessä oleva apurahan korotus olisi hyvin voitu jättää toistaiseksi tekemättä, en halua jättää ääntäni käyttämättä arvioitaessa ehdolle asetettujen henkilöiden suhteellista ansiokkuutta korotuksen saajiksi, kun kysymys on tuotu äänestykseen nyt käsillä olevassa muodossa. Lisensiaatti Ahlqvist on varhaisista opiskeluvuosistaan saakka osoittanut innostuksensa ja kykynsä kirjallisiin töihin; myöhemmin hän on useiden vuosien ajan tehnyt kielentutkimuksia, jotka edellyttävät samassa määrin sekä tietojen hallintaa että sitkeää aherrusta. Kaiken tämän sekä hänen poi...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Rosenborg, Johan Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä:

5.1.1860

Psykologia 1 & 2 Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...

Henkilöt:

Gall, Franz Joseph

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Benecke, Friedrich Eduard

Carus, Carl Gustaf

Kant, Immanuel

Lotze, Rudolf Hermann

Fortlage, Karl

Jessen, Peter Willers

Erdmann, Johann Eduard

Moleschott, Jacob

Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig