Yliopisto

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä:

1.10.1856

Siveysoppi I Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...

Henkilöt:

Aristoteles

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Platon

Kant, Immanuel

Scaliger, Julius Cæsar

Gellius, Aulus

Christiansen, Johannes

Paikat:

Asiat:

Suomen yliopistonnuoriso! Kiitospuhe 7.10.1856

Päivämäärä:

7.10.1856

Te olette halunneet kokoontua tänä iltana juhlaan minun kunniakseni ja kohottaa minulle tämän maljan. Kiitän teitä iloisin ja liikuttunein sydämin! Voin avoimesti tunnustaa, että teidän nuorekas ja altis ystävyytenne ilahduttaa minua syvästi. Lähimmäisten hyväntahtoisuus ja pyyteetön ystävällisyys ovat kaikissa oloissa Jumalan hyvä lahja, josta ihmisen on syytä olla kiitollinen ja josta hänellä on täysi oikeus iloita. Miksi en sitten tunnustaisi, että iloitsen teidän osoittamastanne hyväntahtoisuudesta. Juuri nyt se ilahduttaa minua jopa kaksin verroin, vaikka se tuo minulle velvoitteita, j...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kansallisuusaate

Matematiikan professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 29.11.1856

Päivämäärä:

29.11.1856

Mitä lisensiaatti Lindelöfiin tulee, hänen esittämänsä opinnäyte on ensinnäkin arvioitu kiitettäväksi, ja lisäksi hän on osoittanut tieteellisen harrastuksensa ja ymmärryksensä erillisillä Pietarin tiedeakatemian bulletiinissa julkaistuilla kirjoituksillaan, joiden arvon todisteena voidaan pitää jo niiden hyväksymistä mainittuun aikakauslehteen; ja kun hänen erinomaiset älylliset kykynsä muutenkin tunnetaan, on hänen kiinnittämistään yliopistoon pidettävä toivottavana, ja pidän näin ollen häntä pätevänä asetettavaksi ehdolle avoinna olevaan professorin virkaan. Lisensiaatti Sucksdorff on to...

Henkilöt:

Lindelöf, Lorenz Leonard

Sucksdorff, Christian Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Muistio kenraalikuvernöörille joulukuussa 1856

Päivämäärä:

30.12.1856

[saksaksi] Teidän Ylhäisyytenne osoittama luottamus velvoittaa minut ilmaisemaan kaihtelemattomasti mielipiteeni yliopiston tulevaisuudesta; pidän velvollisuutenani myös tämän tekemistä lyhyesti ja selkeästi, jotta en saisi tätä suuresti arvostamaani luottamusta uupumaan pitkäveteisellä todistelulla. ––– Ensiksi. Rohkenen uskoa, että Teidän Ylhäisyytenne on saanut sangen hyvät selvitykset maan tuomareiden ja pappien koulutustasosta. Tuomareiden osalta jo heidän lahjomattomuutensa on osoitus heidän saamansa koulutuksen laadusta. Vain harvoin on tuotu julki tuomarin virkatoimissaan noudattama...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Calonius, Mathias

Nordström, Johan Jakob

Nervander, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Wallin, Georg August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857 Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...

Henkilöt:

Aristoteles

Michelet, Karl Ludwig

Feuerbach, Ludwig Andreas

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Voltaire, François Marie Arouet de

Helvétius, Claude Adrien

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Fichte, Immanuel Hermann von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Spinoza, Baruch de

Cicero, Marcus Tullius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Oikeustieteen ja kansantalouden professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

Päivämäärä:

7.2.1857

Kun en ole havainnut aihetta luopua aiemmin esittämästäni yliopiston ohjesäännön 211. §:n sisältämän säännöksen tulkinnasta, että siis vain suoritettu lisensiaatin tutkinto ja väitöskirjana hyväksytty opinnäyte oikeuttavat ottamaan professorin viran hakijan huomioon ehdollepanossa, mutta eivät velvoita asettamaan häntä ehdolle, vaikka ehdokassija olisikin vapaana, ja tämä vakaumukseni on päinvastoin vahvistunut verratessani mainittua pykälää aiempien ohjesääntöjen vastaaviin pykäliin, voin mielestäni esteettömästi ilmaista käsitykseni hakijoiden tieteellisestä ansiokkuudesta ja tämän riittä...

Henkilöt:

Lagus, Knut Ferdinand

Liljenstrand, Axel Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Saksan kielen lehtoraatti, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

Päivämäärä:

7.2.1857

Tunnettua ja tunnustettua on, että opiskeleva nuoriso käyttää tuskin lainkaan hyväkseen yliopiston lehtoreita kielenopettajina, ja jokainen tilannetta tunteva tietää, että etenkin saksan kielen opettaja on ollut ja edelleenkin on täysin tarpeeton. Niinpä ainoa tapa, jolla tämän kielen lehtori voi olla hyödyksi, on nuorison johdattaminen saksalaisen kirjallisuuden pariin klassisten teosten oppineilla tulkinnoilla. Tämän käsityksen pohjalta asetan ehdollepanossa ensimmäiselle sijalle maist. Collanin, jonka yleiset tieteelliset tiedot, kiinnostus kaunokirjallisuuteen ja runoilijan kyvyt mieles...

Henkilöt:

Lagi, Rudolf Theodor

Collan, Karl

Philippäeus, Constantin von

Maconi, Emil Fredrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Anton von Schiefneriltä

Päivämäärä:

26.2.1857

Pietarissa 26.2./10.3.1857 Suuresti kunnioitettu Ystävä, Vasta tänään ennätän vastaamaan Teidän kunnianarvoisaan kirjeeseenne helmikuun 28. päivältä. Liitän heti oheen liuskan, jolla olen yrittänyt luonnehtia Castrénin aikaansaannoksia. Tekstistä puuttuu paljon, jotta se olisi edes kutakuinkin tyydyttävä; juuri nyt en kuitenkaan tunne pystyväni saamaan aikaan parempaa. Käyttäkää siis tarpeellista harkintaa. Arvioidessanne ponnistuksiani Castrénin jäämistön parissa Te joka tapauksessa yliarvioitte ansioni. Ette saa unohtaa sitä, että meidän akatemiamme velvollisuus on julkaista tämän me...

Henkilöt:

Schiefner, Franz Anton von

Castrén, Mathias Alexander

Humboldt, Wilhelm von

Bopp, Franz

Voss, Johann Heinrich

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Diez, Friedrich

Schleicher, August

Raumer, Rudolf Heinrich von

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Anton von Schiefneriltä

Päivämäärä:

2.3.1857

Suuresti kunnioitettu Ystävä, Pietarissa 2./14.3.1857 Tänään on kulunut tasan seitsemän vuotta siitä, kun Castrén lähti täältä luotani ja näin hänet viimeisen kerran. Muutamia päiviä sitten lähettämäni kirjoitus kertoo muistamani mukaan etenkin Castrénin nyt nähtävissä olevista töistä ja liian vähän siitä, mitä niistä olisi tullut, jos hän olisi voinut itse viedä ne loppuun. Niinpä minun on mielestäni vielä lisättävä pieni jälkikirjoitus, joka sisältää useita Teille varmasti tervetulleita tietoja. Jos tapaatte Borgin, pyytäkää häntä lähettämään pian tänne Castrénin kansatieteellisten kirj...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Borg, Carl Gustaf

Cygnaeus, Fredrik

Schiefner, Franz Anton von

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä:

20.3.1857

Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...

Asiat:

Yliopisto