Viinanpoltto

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä:

18.8.1866

Oulussa 18.8.1886 Suuriarvoinen Herra Senaattori! Kun Helsingissä on nähtävästi oltu hyvin huolestuneita täällä pohjoisessa kertyvästä vuodentulosta, kiiruhdan ilmoittamaan aivan tuoreita tietoja, jotka olen saanut kolmipäiväisellä Raahen, Siikajoen, Limingan ja Muhoksen kautta tekemälläni retkellä. Viime aikojen epätavallisen suotuisien säiden ansiosta voidaan etelässä Kalajoella ja Pyhäjoella useimmissa paikoissa suorittaa rukiin kylvöt tavalliseen aikaan uutisviljalla, pohjoisempana Siikajoella, Limingassa ja Muhoksella ainakin tämän kuun loppuun mennessä, mikä ei vielä ole aivan li...

Henkilöt:

Alfthan, Georg von

Bergbom, Johan Gustaf

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 252, 29.10.1866: [Viinanpolttovälineistön lunastussäännöksistä]

Päivämäärä:

29.10.1866

2. maaliskuuta viime vuonna annetun viinanvalmistusta ym. koskevan armollisen määräyksen 87. pykälässä säädetään, että tähän asti käytetty kuparista valmistettu viinanpolttovälineistö, jonka siihen oikeutettu omistaja luovuttaa kruunulle, tullaan lunastamaan viinanvalmistusverosta valtiolle koituvasta osuudesta hintaan 1 mk 60 penniä naulalta. 26. toukokuuta samana vuonna keisarillinen senaatti viime vuosien kadosta kaikkein eniten kärsineiden alueiden rahvaan hätää jotenkin lievittääkseen ja antaakseen sille mahdollisuuden kruunulle näinä vuosina kasaantuneiden velkojensa suorittamiseen mä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Rautateollisuuden tuotantovero ja muut maksut, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1866

Päivämäärä:

28.11.1866

Senaattori Snellman antoi näin kuuluvan kirjallisen lausunnon: Hakijoitten toteamusta, jonka mukaan on valtiontaloudellisesti väärin verottaa tuotantoa, ei mielestäni voida kiistää. Yhtä vähän sitä heidän väitettään, että on kohtuutonta verottaa raudan tuotantoa, kun muut tehdasteollisuudet ovat verosta vapautetut. Poikkeuksen tästä muodostavat ainoastaan myllyt, sahat ja viinanpolttimot, jotka suorittavat tuotantoveroa. Mutta myöskään näistä veroista ei sen kummemmin myllytullia kuin sahausmaksuakaan voi millään perusteella puolustaa. Ensiksi mainittu tekee kalliimmaksi ravintoaineista väl...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjoitus katovuosista, taloudenpidosta ym. ajankohtaisista kysymyksistä, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Arvoisa vastaanottaja tietää toki, miten suurin kustannuksin hallitus on yrittänyt auttaa viime vuosien huonojen satojen seurauksena hätää kärsivää maan pohjoisten ja itäisten osien väestöä. Viljaa on kruunun laskuun hankittu ulkomailta jopa 32–34 mk hintaan ruistynnyriltä ja 28–30 mk ohratynnyriltä, ja tämä kallis vilja on kuitenkin vuosina 1862–63 ja 1864 lainattu rahvaalle siten, että takaisinmaksu oli tapahtuva luonnontuotteina, ja usein maksettiin lisää vain yksi kappa tynnyriä kohti, mikä vastaa makasiininhoitajan palkkiota. Monia yleisiä töitä on tehty kruunun kustannuksella työansio...

Asiat:

Riihimäen–Pietarin radan kustannuslaskelmat, lausunto senaatin talousosastossa 23.3.1867

Päivämäärä:

23.3.1867

Tämän allekirjoittamisen jälkeen Senaattori Snellman luki ääneen näin kuuluvan asiaa koskevan mietinnön: 1. ”Ottaen huomioon sen tietämyksen, joka keisarillisella senaatilla on valtion varoista ja tarpeista, ei ole tarpeen todistaa, ettei voi olla olemassa mitenkään varmaa, että ehdotetun rautatien rakentamisen vaatimasta laina-annuiteetista tai korkotakuusta (2 830 400 mk) voitaisiin selvitä. Se, pystyisikö valtio kuitenkin antamaan jonkin suuruisen panoksen tähän tarkoitukseen, riippuu kokonaan tulevien satojen laadusta. Sillä 1. tyydyttävä sato vapauttaa valtion suurista ylimääräisistä m...

Paikat:

Asiat:

Herra Linderin anomus maaveron poistamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 2.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Ei suinkaan ole mitenkään varma asia, että maakoron maksaminen kruunulle olisi paras kaikista veroista, mutta uskoisin, että ne herrat, jotka ovat puhuneet siihen suuntaan, että maaveron sopimattomuus olisi koko maailman tunnustama asia, ovat sanoneet enemmän kuin pitäisi. Sillä onko maavero, toisin sanoen maakorko, jotain periaatteessa tuomittavaa, sen asian kohdalla mielipiteet jakautuvat aika lailla, sikäli kuin asiaa tunnen ja kykenen arvioimaan parhaimpien kansantalousoppineitten mielipiteitä tästä asiasta. Luultavaa myös on, että esim. Ranskassa maavero ei koskaan tule...

Henkilöt:

Linder af Svartå, Fridolf

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö viinanvalmistuksesta kertyvän veron riittämättömyydestä, lausunnot valtiopäivillä 30.4., 1. ja 3.5.1867

Päivämäärä:

30.4.1867

Herra Snellman: On suuresti valitettava sitä, että valiokunta ei tällaisessa kysymyksessä ole voinut olla yksimielinen, kysymyksessä jossa mielipiteet tunnetusti ovat maassamme, ja kuten voidaan olettaa ja myös on jo osoittautunut, myös säätyjen sisällä niin erilaiset. Ei tiettävästi tule kysymykseen, että otettaisiin keskustelun kohteeksi ensin yksi valiokunnan ehdottamista vaihtoehdoista ja sitten toinen. Niinpä haluaisin kunnioittavasti esittää, että ritaristo ja aateli ensin päättäisivät, kumpi vaihtoehto otetaan keskustelun perustaksi. Oma mielipiteeni on, että jälkimmäistä vaihtoehtoa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan muistio paloviinakysymyksestä, lausunnot valtiopäivillä 20.5.1867

Päivämäärä:

20.5.1867

Herra Snellman: En ole saanut mitään tietoa siitä, onko pappissääty hyväksynyt ensimmäisen vaihtoehdon muutoksin vai ilman niitä. Mikäli pappissäädyn päätös ei sisällä mitään muutoksia ensimmäisen vaihtoehtoon, niin mielestäni ei ole asialle eduksi, että aateli yhtyisi mietintöön sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Lukuun ottamatta useita pikkuseikkoja, joista on syytä huomauttaa, olen vakuuttunut siitä, että mietinnössä ehdotettu yhden markan vero on liian suuri, jotta sen käytössä ollessa voitaisiin missään määrin saada kuriin paloviinan salapolttoa ja salakuljetusta. Jos säädämme niin ...

Paikat:

Asiat:

Robert Örniltä

Päivämäärä:

3.7.1867

Pietarissa 3.7.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori! Kreivi Adlerberg, joka oleskelee parhaillaan Hatsinassa, antoi tehtäväkseni esittää Herra Senaattorille kiitoksensa Herra Senaattorin kirjeestä ja rautatien mahdollisuuksia koskevasta selostuksesta. Samalla kreivi pyysi, että Herra Senaattori ystävällisesti pyytäisi paroni Nordenstamia jouduttamaan säätyjen vastausta viinanpolttoa ja rautatietä koskeviin esityksiin. Kreiville ei ole vielä järjestynyt virallista esittelykäyntiä Hänen Majesteettinsa Keisarin luo, mutta hän toivoo pian saavansa tilaisuuden siihen, ja silloin ratkaistaan m...

Henkilöt:

Björkman (o. s. Silvius), Gustava Vilhelmina

Aleksanteri II

Nordenstam, Johan Mauritz

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Laskelma viljalainasta syyskuussa 1867, konsepti

Päivämäärä:

30.9.1867

Laskelma Kreditiivilaina, mahdollisesti 6 000 000 markkaa, käytetään arvionomaisen laskelman mukaan seuraavasti: A. vuoden pituisiin lainoihin viljan maahantuojille 1 500 000 viljan ostamiseen kruunun laskuun, siitä kevätsiementä lainattavaksi seuraavaan satoon asti 37 000 tynnyriä 1 075 000 siis takaisin maksettavaa vuonna 1868 2 575 000 B. kotitarveviinanpolttoon käytettyjen laitteiden lunastamiseen 800 000 paloviinavuokran korvaamiseen valtiolle 500 000 1 300 000 jotka varat, jos ensi vuoden sato on tyydyttävä, voidaan laskea enemmässä tai vähemmässä määrin saatavan takaisin paloviin...

Asiat:

Senaattori

Katovuodet

Viinanpoltto