Valtiopäivämies

Suomen rautateiden päärataverkon rakentamisesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä:

22.5.1877

Herra Snellman: Kun ensin ottaa käteen rautatievaliokunnan mietinnön ja selaa sen läpi, niin omasta puolestani tunnustan, että minut valtasi sääli komiteaa kohtaan, jolla on ollut niin loputtomasti toraa ja vaivaa kerätessään niin paljon tietoa eri puolilta. Tulee ajatelleeksi, että sellaisen ei toki suinkaan pitäisi olla säätyvaliokunnan velvollisuus, vaan kysymyksen olisi pitänyt tulla säädyille sillä tavoin valmisteltuna, että nuo välttämättömät tiedot olisi saatu yhteen koottuina ja niistä saadut tulokset niin paljon kuin mahdollista sillä tavoin esitettyinä, että säädyt olisivat voinee...

Henkilöt:

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Suomen kielen laillisista oikeuksista, lausunnot valtiopäivillä 23. ja 25.5.1877

Päivämäärä:

23.5.1877

Herra Snellman: En pidä kovinkaan merkillisenä että niissä aloitteissa, jotka ovat antaneet aihetta valiokunnan mietintöön, on moittivia ilmaisuja, joita voidaan pitää liian kiivaina, sillä ne ilmaisevat tunnelmaa, joka tietämäni mukaan vallitsee valistuneemman suomalaisen rahvaan keskuudessa. Ja tämän tunnelman, siitä olen lujasti vakuuttunut, ovat saaneet aikaan ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty jo myönnettyjen lupien perumiseksi ja että vastustetaan kaikkia uusia myönnytyksiä, jotka voisivat saattaa tämän maan suuren suomalaisväestön, johon verrattuna maan muu väestö on vähäinen osa, n...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Chydenius, Anders Herman

Schauman, Berndt Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Suomen kieli

Kultarahakannan käyttöön otosta Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä:

24.5.1877

Herra Snellman: Vaikka minun on edellisen puhujan tavoin pidettävä turhana, että sanon sanani nyt harkittavana olevaa valiokunnan esitystä vastaan, koska hänen laillaan uskon moninaisten niin suurten kuin pientenkin intressien jo ratkaisseen asian, niin haluan kuitenkin omasta puolestani esittää vastalauseeni tätä esitystä ja asian ennustettavissa olevaa ratkaisua vastaan. Olemme kulkeneet kauaksi vanhasta periaatteesta: fiat justitia, pereat mundus [tapahtukoon oikeus ja tuhoutukoon maailma]. Ei ainoastaan niin, että olemme pyyhkineet jälkimmäisen lauseen, vaan kysymys on myös edellisen la...

Henkilöt:

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Paikat:

Asiat:

Venäläisen vaihtorahan käypyyttä maassamme koskevan säännöksen muuttamisesta, lausunto valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä:

24.5.1877

Herra Snellman pyysi tällä kohden puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Saanen mitä vakavimmin puoltaa käsiteltävänä olevaa esitystä, koska kokemus maassamme on jo aiemmin riittävästi osoittanut, että sellainen säädös kuin tuo hopearuplan käypyyttä koskeva, joka sisältyy raha-asetukseen, johtaa välttämättä keinotteluun. En toki tiedä, mistä hopearuplia voitaisiin etsiä; mutta todennäköistä on, että jotkut niitä löytävät, ja jos niitä käy päinsä löytää, niin varmaa on, että keinottelua tapahtuu. Varsinkin Viipurin kaupungin sijainti on niin sopiva ajatellen Pietarin kauppaa, että siellä tilaisuu...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Määrärahan myöntämisestä sairaiden ja haavoittuneiden hoitoon, lausunnot valtiopäivillä 26.5.1877

Päivämäärä:

26.5.1877

Herra Snellman: Valtiovarainvaliokunta ei mielestäni ole perustellut esitystään täysin oikein. Väitän, että tämän toisen miljoonan tarjoamista olisi pitänyt perustella niin, että se on vain todistus siitä, että me tunnustamme velvollisuutemme. Sodan on julistanut Suomen suuriruhtinas. Suomi olisi velvollinen, jos Hänen Majesteettinsa niin olisi määrännyt, antamaan sodankäyntiin miehistöä ja rahaa. Hänen Majesteettinsa ei ole pitänyt tätä tarpeellisena, vaan säästänyt maamme tältä taakalta. Kun Hänen Majesteettinsa on ehdottanut asevelvollisuuslakia, niin voimme myös olettaa, että Hänen Maje...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 120, 28.5.1877: Kysymys määrärahoista sairaiden ja haavoittuneiden hoitoon nyt puhjenneessa sodassa.

Päivämäärä:

28.5.1877

Jos ne kolme säätyä, joissa kysymystä ei vielä ole ratkaistu, torjuvat sen lopputuloksen, johon ensimmäinen askel on otettu, ei näkyvissä ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että ne yksimielisesti tekevät päätöksen seuraavassa tarkoituksessa: 1. pyytää H. K. Majesteetiltaan saada määrätä varoiksi nyt puhjenneessa sodassa sairaiden ja haavoittuneiden hoitoa varten ja H. M. Keisarinnan korkeaa suostumusta edellyttäen luovuttaa Suomen haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden hoitoyhdistykselle 1 miljoona markkaa käytettäväksi esitettyyn tarkoitukseen. 2. että mainittu summa maksettaisiin ennakkona s...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Oppipakon käyttöönotosta Suomessa, lausunto valtiopäivillä 30.5.1877

Päivämäärä:

30.5.1877

Herra Snellman: Omasta puolestani pitäisin arveluttavana, että maamme rahvasta yritettäisiin pakolla saada perustamaan kansakouluja, varsinkin sellaisia kuin nyt on perustettu. On aivan totta, että näitä kouluja voivat käyttää vain harvat useimmilla maamme seuduilla, koska etäisyydet ovat niin pitkiä ja koska paikassa, johon koulu perustetaan, on vanhemmilla vain harvoin mahdollisuus saada lapsilleen majoitusta ja toivomansa kaltaista hoitoa. Ennemmin olisi toivottavaa, että määrättäisiin kaikki kylät tai talojen ja tilojen ryhmät, joissa talot sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että lapsil...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin, lausunnot valtiopäivillä 13.10.1877

Päivämäärä:

13.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Kun on ehdotettu, että maassa voimassa olevan sensuurin takia myös oikeus jälkipainoksiin olisi voimassa, niin minusta tämä johtopäätös on vähän sentapainen, että koska kirjailija on yhdessä suhteessa suojaton, on hänen oltava sitä muissakin suhteissa. Toisin sanoen, jos sensuuri ottaa häneltä pois osan hänen omaisuudestaan, tulee jokaisella olla oikeus viedä häneltä loputkin. Sellainen johtopäätös on lievästi sanottuna hämmästyttävä. Mitä taas tulee vaatimukseen, että kirjailijan tai taitelijan tulisi rekisteröidä teoksensa jossakin toimistossa, jotta sen tunnustetta...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Montgomery, Robert August

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Ehrström, Karl Gustaf

Schauman, Berndt Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kirjallisuus

Talonpoikaissäädyn pyyntö kyytimaksujen määräämisestä, lausunnot valtiopäivillä 20.10.1877

Päivämäärä:

20.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä herra Tauben kanssa kannattamaan talonpoikaissäädyn tarjousta perusteilla, jotka herra Taube on niin hyvin tuonut esiin. Pyydän nöyrimmin saada lisätä, että kun asia eniten koskee talonpoikaissäätyä, ja juuri talonpoikaissääty kantaa rasituksen, niin pitäisi jo tämän seikan mielestäni saada kaikki muut säädyt, sikäli kuin mahdollista, määräämään palkkio sen mukaiseksi kuin talonpoikaissääty on toivonut, kun tuo toivomus itsessään ei sisällä mitään väärää. Tällaista ehdotusta ei koskaan voi saada erinäisissä määräyksissään sellaiseksi, että mitään ep...

Henkilöt:

Taube, Johan Reinhold

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Alkeiskoulujen opetuskielestä ja uusien lyseoiden perustamisesta, lausunnot valtiopäivillä 23. ja 25.10.1877

Päivämäärä:

23.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Vaikka en haluaisikaan käyttää aikaa tätä kysymystä koskeviin yleisiin lausumiin, on minun kuitenkin pakko, koska varauksen, jonka kuusi valiokunnan jäsentä on tehnyt, on sanottu sisältävän sen, mikä on asiallisesti oikein ja mikä myös ritariston ja aatelin tulisi hyväksyä, ja koska tätä lausumaa on kannatettu, ja koska voi nousta esiin kysymys, pitäisikö valiokunnan esitys tai tuo varaus hyväksyä kokonaisuudessaan, niin pyydän omasta puolestani saada antaa ääneni sen puolesta, että valiokunnan esitys tulisi keskusteluun kohta kohdalta. Sillä tämä esitys on yleisesti ...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Pippingsköld, Josef Adam Joachim

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Paikat:

Asiat: