Valtiopäivämies

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö koululainsäädännön ja opetuslaitoksen järjestämisestä, lausunto valtiopäivillä 13.5.1872

Päivämäärä:

13.5.1872

Herra Snellman: Anomus-esityksellä, josta nyt keskustellaan, se täytyy myöntää, on surullinen puolensa, ja omasta puolestani katson tuon surullisen puolen olevan vallitsevana. Valiokuntahan esittää ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sisällöltään myönteisiä alamaisia anomuksia Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, pyytäen Hänen Keisarillista Majesteettiaan ryhtymään tiettyihin toimiin. Mutta valiokunta pyytää kolmannessa kohdassa, ettei muihin toimiin toistaiseksi ryhdyttäisi, ja juuri tässä kolmannessa kohdassa on valiokunnan esityksen samoin kuin kaikkien asiaa koskevien anomusten pääsisä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö muinaismuistomerkkien rauhoittamisesta ja suojelusta, lausunnot valtiopäivillä 14.5.1872

Päivämäärä:

14.5.1872

Herra Snellman: Usean kunnioitetun puhujan esille ottamaa ehdotusta, että jätettäisiin Tiedeseuran hoitoon olemassa olevat ja mahdollisesti syntyvät muinaismuistomerkkien kokoelmat, pitäisin minäkin nöyrimmin omasta puolestani soveliaana myös siitä näkökulmasta, että sekä kotimaisten muinaismuistomerkkien keräämisen edistäminen että niiden hoito olisi syytä jättää henkilöille, jotka ovat niistä kiinnostuneita, niin ettei siitä tule vain jonkun tai joidenkin virkavelvollisuutta. On kuitenkin yhtä ja toista, joka tällä hetkellä ehkä vaikeuttaisi sellaista järjestelyä. Ensinnäkään ei Tiedeseur...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Historia

Anomusvaliokunnan mietintö ruotsin ja muinaispohjoismaisten kielten pysyvän oppituolin perustamisesta yliopistoon, lausunnot valtiopäivillä 14.5.1872

Päivämäärä:

14.5.1872

Herra Snellman pyysi puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Aika on kulunut niin pitkälle, että en suinkaan halua viivyttää kunnianarvoisaa säätyä monilla sanoilla. Pyydän kuitenkin, koska olen läsnä, saada ilmaista sen käsitykseni, että toisin kuin moni tuntuu kuvittelevan, ei tarkoituksena ole edistää ruotsin kielen kirjoittamista, kun yliopistoon perustetaan ruotsin ja muinaispohjoismaisten kielten professuuri, sillä äidinkielen sääntöjen mukaisen kirjoittamisen pitäisi olla hyvin opittuna ennen yliopistoon tuloa, sen asian oppiminen kuuluu kouluun. Yliopistossa on opittava käyttämään äidinki...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö tiettyjen oppilaitosten perustamisesta, laajentamisesta ja säilyttämisestä, lausunto valtiopäivillä 18.5.1872

Päivämäärä:

18.5.1872

Herra Snellman: Koska valiokunta on esittänyt, että jätetyt aloitteet, jotka koskivat osaksi uusien oppilaitosten perustamista ja osaksi vanhojen laajentamista, eivät muilta osin johtaisi erityisiin toimenpiteisiin säätyjen puolelta, paitsi mitä tulee Turun suomalaiseen kouluun, ja koska huomaan, että kunnianarvoisassa säädyssä keskustellaan vain tästä kysymyksestä, niin pyydän saada rajoittaa esitykseni siihen. Ei voida kai kieltää, etteikö kyseisen maamme seudun suomenkielinen väestö kipeästi tarvitsisi suomalaista koulua. Elleivät olot ole suuresti muuttuneet sen jälkeen, kun tutustuin T...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö korkeimman oikeusistuimen perustamisesta lainsäädännön kontrolloimiseksi, lausunto valtiopäivillä 18.5.1872

Päivämäärä:

18.5.1872

Herra Snellman, joka lausui seuraavaa: En ole aivan varma, onko huomautus, jonka olen pyytänyt saada tehdä, aivan välttämätön. Mutta sikäli kuin asiaa ymmärrän, niin pelkään pahoin, että valiokunnan esityksen nämä sanat: ”jolla tuomioistuimella älköön olko oikeutta puuttua hallituksen toimiin muulla tavoin kuin antamalla lausuntoja kaikkinaisissa lainsäädäntökysymyksissä”, ellei niihin tehdä muita lisäyksiä, voivat suuresti vaikeuttaa anomuksen menestymistä. Minulla on ollut tilaisuus kokea, ja siksi ehkä rohkenenkin puhua asiasta paljastamatta mitään valtionsalaisuuksia, että keisarillisen...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin ohjesäännöstä, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä:

25.5.1872

Herra Snellman: Mitä tulee kysymykseen diskreetiovarojen käytöstä, pyydän saada valistaa, että kokemukseni mukaan sellaiset diskreetiovarat ovat täydelleen hyödyttömiä. Ne on vain jaettu virkamiesten kesken suhteessa palkkoihin. Niin on tietääkseni menetellyt myös pankin johtokunta. Kysymyksessä ei ole ollut palkkio, jonka joku olisi saanut suuremmasta taitavuudesta tai ahkeruudesta, vaan yksinkertainen palkanlisä. Ymmärrän, että pankin johtokunta on virkamiehiin nähden sellaisessa asemassa, että pankin johtokunnan on hyvin vaikea kieltää yhdeltä lisää, joka annetaan toiselle, ja tämä liene...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 119, 25.5.1872: Onnettomuutta tuottava ehdotus

Päivämäärä:

25.5.1872

Talousvaliokunta on mietinnössä armolliseen ehdotukseen koskien mm. paloviinan valmistusta rikastuttanut asiasta tulevaa asetusta onnettomuutta tuottavalla ehdotuksella, josta on toivottava, että säädyt sen hylkäävät. Valiokunta ehdottaa §:ään 47 vähittäismyynnin ja anniskelun verottamisesta sekä §:ään 50, että vero jaetaan viinanpolttorahaston ja asianomaisen kunnan kesken. Jos maaseutu, kuten valiokuntakin todistaa, viinan tehdaspolton kaudella on voitu säästää viinantulvan turmiolta, niin jokaisen, jolla asiasta on mitään käsitystä, täytyy varmaan huomata, että syynä siihen on ollut se, ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Viinanpoltto

Talousvaliokunnan mietintö paloviinan valmistuksesta, myynnistä, varastoinnista ja kuljetuksesta, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä:

25.5.1872

Herra Snellman: Mitä herra Ehrnrooth sanoi 20 pennin korotuksen merkityksestä, siihen pyydän saada yhtyä. 10 pennin korotus kannulta [kannu = 2 tuoppia = 2,6 litraa] merkitsisi salapolttajan palkitsemista 4 markalla tynnyriltä viljaa; 20 pennin korotus tarkoittaisi salakuljettajalle kahden tai kolmen tuhannen kannun venelastin tapauksessa palkkiota neljästäsadasta kuuteensataan markkaan. Veron korottamista 20 pennillä pidän siis suuresti vahingollisena. Mutta luotan siihen, että hallitus ottaa tämän huomioon, ja katson olevan järkevämpää määrätä, että korotuksen ajankohta jätetään järkeväst...

Henkilöt:

Ehrnrooth, Gustaf Robert

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan mietintö suostunnasta vankilalaitoksen järjestämiseksi, lausunto valtiopäivillä 29.5.1872

Päivämäärä:

29.5.1872

Herra Snellman: Miten vähän arvoa sitten lieneekin minun arviollani, katson kuitenkin velvollisuudekseni lausua tunnustukseni budjettivaliokunnalle kaikista näkemistäni tämä valiokunnan antamista mietinnöistä, joille on minusta ominaista erinomaisen perusteellinen harkinta ja kypsät tulokset. Mitä tulee valiokunnan mietintöön vankilauudistuksen helpottamisesta, niin omasta puolestani katson, että sekin pitäisi täydelleen hyväksyä. Toivon vain, että kun maa ottaa tehdäkseen niin suuria uhrauksia tätä tarkoitusta varten, ei näitä uhrauksia käytettäisi haihatteluun, että ei ajateltaisi, että m...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Valtiovarainvaliokunnan mietintö suostuntavarojen osuudesta maan kansakoululaitokseen ym., lausunnot valtiopäivillä 29.5.1872

Päivämäärä:

29.5.1872

Herra Snellman: Maassamme ei juuri olla taipuvaisia uudistusten kohdalla kulkemaan keskitietä, niin kuin minulla on aikaisemmin tänään ollut kunnia mainita. Niinpä halutaan myös kansakoulu-uudistuksessa heti asettua paikalle, jolle muut kansakunnat ovat tulleet vuosisataisin ponnistuksin. Niinpä ei tunneta muita kuin yhdenlaisia kansakouluja, ylempiä kansakouluja. Ei tunneta muunlaisia kansakoulunopettajia kuin eräänlaisia valtion virkamiehiä, jotka saavat palkkansa valtiolta. Vakaa käsitykseni on, että jos halutaan jatkaa näin, ja jos halutaan, että jokainen lapsi tässä maassa voisi käydä ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kansanopetus