Valtiopäivämies

Valtiopäivämies

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö juutalaisten kansalaisoikeuksista Suomessa, lausunto valtiopäivillä 19.3.1872

Päivämäärä: 
19.3.1872
Herra Snellman: Minäkin tunnustan olevan toivottavaa, että Suomen kansa etenisi niin pitkälle kuin mahdollista tiellä, jonka katsotaan kuuluvan ihmisyyteen, ja tunnustan täydelleen, että kyseisellä anomuksella on sellainen tarkoitus. Mutta jokaiselle kansalle on sallittua, sen pyrkiessä asettumaan eniten sivistystä saaneitten kansakuntien joukkoon, kuitenkin ottaa huomioon omat olonsa ja harkita, miten nopean etenemisen tällä tiellä todella sallivat maalle koituva hyöty ja kansan tuleva hyvinvointi. Ei voida kieltää, etteikö kansalle olisi kyllä hyödyllisintä liittyä sellaiseen edistykseen,...
Henkilöt: 
Paikat: 

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjänasukkaiden kanssa solmitun ruotusopimuksen muuttamisesta, lausunnot valtiopäivillä 21.3.1872

Päivämäärä: 
21.3.1872
Herra Snellman: Kun otetaan huomioon, miten turmiollista olisi, jos näihin pitäjiin kuuluvat suuret metsät saatettaisiin jättää, vaikka lyhyeksikin aikaa, asukkaittensa vapaasti raiskattaviksi, niin omasta puolestani uskon, että säätyjen keskuudessa suuri enemmistö ei toivo, että toimenpiteet, joihin hallitus metsien suojelemiseksi on ryhtynyt, peruutettaisiin. Kunnianarvoisan ritariston ja aatelin keskuudessa käydystä keskustelusta uskallan päätellä, että myös tässä kunnianarvoisassa säädyssä tämä mielipide on vähintäänkin yleinen. Omasta puolestani olen havainnut tässä ainoastaan yhden se...
Paikat: 

Ritarihuonevaliokunnan mietintö privilegioetuisuuksien kumoamisesta, lausunto valtiopäivillä 6.4.1872

Päivämäärä: 
6.4.1872
Herra Snellman: Pyydän nöyrimmin saada äänelläni kannattaa niiden herrojen mielipidettä, jotka toivovat esityksen palauttamista valiokunnalle. Teen näin kuitenkin toisesta syystä, koska katson omasta puolestani valiokunnan voivan helposti sivuuttaa koko esityksen. Kaupunkikunnalla on paljon menoja virkamiesten palkkauksesta, katujen kunnossapidosta, katuvalaistuksesta, maanteiden kunnossapidosta, sotaväen majoituskustannuksista jne. Kunnat arvioivat vuotuiset menonsa ja kantavat sitten jäseniltään veroina sen, mitä näiden menojen kattamiseen tarvitaan. Jos veronkanto tapahtuu armollisessa e...
Paikat: 

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö sahausmaksujen lakkauttamisesta, lausunnot valtiopäivillä 13.4.1872

Päivämäärä: 
13.4.1872
Herra Snellman: Hallituksen tulee aina luottaa tieteen tunnustamiin valtiontalouden suuriin periaatteisiin. Nämä periaatteet eivät ole, niin kuin väitetään, pelkästään teorioita, vaan laajan kokemuksen, monien vuosien ja monien maiden kokemuksien pohjalta syntyneen järjestelmän mukaisia oppeja. Olisi toivottavaa ettei tällaista luottamusta puuttuisi myöskään edustajien kokouksesta, ja koska valiokunta ja, kuten olen kuullut, moni kunnioitettu puhuja tässä kunnianarvoisassa säädyssä, tunnustaa ja pitää totena periaatetta, että vientitullia ei pidä olla olemassa, niin siinä on myös pysyttävä,...
Paikat: 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö kreditiivin myöntämisestä hätäaputoimenpiteisiin katovuosina tai muihin erityistarpeisiin, lausunto valtiopäivillä 16.4.1872

Päivämäärä: 
16.4.1872
Herra Snellman: Omasta puolestani saanen nöyrästi yhtyä niihin, jotka puoltavat kreditiivin myöntämistä. On kai jokseenkin yhdentekevää, pitäisikö sille asettaa korko vai ei, jos takaisinmaksu voi tapahtua nopeasti, mutta kun maassamme valitettavasti ja varsin luonnollisista syistä käy välistä niin, että nälkävuosi tuo tullessaan toisen nälkävuoden, ei tarvetta useinkaan poisteta vuoden eikä aina kahdenkaan vuoden määrärahoilla. Takaisinmaksu voi siten viivästyä, ja sellaisissa tapauksissa korko kävisi todella raskaaksi. Muuten on hallituksen pyytämä summa todella vähäinen. Vuonna 1867, kun...
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö kirjallisuuden ja taiteen omistus- ja kustannusoikeuksista, lausunto valtiopäivillä 20.4.1872

Päivämäärä: 
20.4.1872
Herra Snellman: Saanen kunnioittavimmin omasta puolestani puoltaa, että kunnianarvoisa sääty hyväksyisi yleisen anomusvaliokunnan mietinnön. Ehkä voisi olla aiheellista olla ottamatta valiokunnan puoltamaan aloitteeseen mitään ehdotuksia tietyistä määräajoista tai vuosista, joiden kuluessa kirjailijan oikeus olisi suojeltu, mutta voisi silti olla soveliasta, että edustuslaitos antaisi jo ennakkoon tätä seikkaa koskevan mielipiteensä tulla Hänen Majesteettinsa tietoon. Omasta puolestani pyydän kuitenkin, että mikäli säilytetään aikaa koskeva määräys työn omistusoikeuden suojelemisesta niin j...
Henkilöt: 
Paikat: 

Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä hätäaputoimenpiteisiin myönnettävästä lainasta, lausunnot valtiopäivillä 25.4.1872

Päivämäärä: 
25.4.1872
Tämän johdosta herra Snellman lausui seuraavaa: On pakko ihmetellä, että armollista esitystä käsitellään tällä tavoin, ikään kuin hallituksen velvollisuus olisi hädän sattuessa ruokkia väestö, ja ikään kuin olisi edustuslaitoksen puolelta erityinen armo, että se ojentaa edes yhden sormen auttaakseen hallitusta tässä asiassa. Sanon vain: sellainen tapa käsittää asia on hämmästyttävä, voitaisiin sanoa enemmänkin: se on sopimaton. Ei maata siksi kuormiteta veroilla, että milloin minkin paikkakunnan väestöä ylläpidettäisiin niiden tuotolla, vaan ainoastaan tavallisten valtion tarpeitten täyttäm...
Paikat: 

Morgonbladet nro 100, 1.5.1872: Kunnioitetun nimimerkin A. M. kirjoitus Morgonbladetissa…

Päivämäärä: 
1.5.1872
Kunnioitetun nimimerkin A. M. [A. Meurman] kirjoitus Morgonbladetissa pakottaa minut vastaamaan, vaikka se tapahtuu vastahakoisesti. Hra A. M. on sivuuttanut pääasian, unohdetun seikan, jota vastustin. Kato on kansallinen onnettomuus, jota ei paranneta maan hallituksen keinoilla. Vain tulevat paremmat sadot voivat lievittää sitä ja pyyhkiä sen jäljet pois. Mutta nälkä on yksilön tarve, joka voidaan tyydyttää leivällä, ja nälästä johtuva kurjuus, sairaus ja kuolema voidaan estää. Hallituksen velvollisuus on käyttää tähän tarkoitukseen kaikki valtion voimavarat. Mutta myös maan edustuslaitoks...
Henkilöt: 
Paikat: 

Merilakivaliokunnan mietintö Suomen uudeksi merilaiksi, lausunnot valtiopäivillä 11.5.1872

Päivämäärä: 
11.5.1872
Herra Snellman: Huomaan kyllä valiokunnan littera G:n alla esittämistä valiokunnan ehdottaman muutoksen perusteista, että merenkulkuelinkeino oikeastaan katsoo, että laivurin on niin pian kuin mahdollista vahvistettava lausuntonsa tapahtuneen onnettomuuden luonteesta ja syistä jne. tuomioistuimen edessä, jotta hän ei voisi enää tehdä muutoksia laivapäiväkirjaan tai myöhempiin asiaa koskeviin selityksiin, ja että siksi ei olisi tarpeen, mikäli siitä aiheutuisi jotain viivästystä, siis voisi olla tarpeellista, mutta ei ehdottoman välttämätöntä, että muut laivan asiakirjat esitettäisiin tai mi...
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan kirjelmä säätyjen yhteisen päätöksen aikaansaamiseksi postikorvauksen poistamisesta tai sen tasaisemmasta jakamisesta, lausunto valtiopäivillä 11.5.1872

Päivämäärä: 
11.5.1872
Herra Snellman: Jokaista kysymystä ratkaistaessa on syytä kysyä neuvoa kohtuudelta eikä tarkastella asiaa yksipuolisesti yhdestä näkökulmasta. En tiedä, voiko kukaan epäillä sitä, että toivon sanomalehtiä kuormitettavan niin vähillä maksuilla kuin mahdollista ja niin vähän esteitä kuin mahdollista asetettavan niiden leviämiselle. Kuitenkin on muistettava, että sanomalehti ei ainoastaan ole valistuksen ehdottoman tärkeäksi todettu levittäjä, vaan sanomalehti on myös taloudellinen spekulaatio. Näemme tämän erityisesti muissa maissa, joissa sanomalehtiä myydään miljoonien arvosta. Myös omassa ...
Paikat: