Valtiofilosofia

Valtiofilosofia

Fabian Collanille

Päivämäärä: 
27.12.1843
Kuopiossa 27.12.1843 Parahin Veli!    Sangen kauan minulta on viipynyt Sinun tervetulleeseen kirjeeseesi vastaaminen ja kiitoksen antaminen Sinulle siitä vaivasta, jota olet nähnyt osoittaaksesi minut asiakirjallisesti välttävän hyväksi kristityksi ja avioliittokelpoiseksi – mistä viimeksi mainitusta seikasta minulle ei kuitenkaan liene mitään hyötyä. Mitä asiaan edelleenkin tulee, pyydän Sinua huolehtimaan ystävällisesti edelleen sen hoitamisesta ja ilmoittamaan kustannukset, joita Sinulla on siitä ollut. Eikö Sinulla olekin liikesuhteita Bergstedtiin? Voisinkohan minä maksaa laskun hänell...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fabian Collanille

Päivämäärä: 
29.2.1844
29.2.1844   Parahin Veli!    Kadunpa juuri, etten ole kirjoittanut Sinulle aikaisemmin ja kiittänyt Sinua ystävällisistä kirjeistäsi, koska olisin ehkä sillä tavalla estänyt Sinua ryntäämästä liikkeelle samassa laumassa muiden sanomalehtiherrojen kanssa. Eipä se minun onnellisuuteeni vaikuta. Suo nyt anteeksi, kun tunnustan, etten pidä näitä kaikkia narrintemppuja vesilasillisenkaan arvoisina, ja saatpa uskoa tämän johtuvan siitä, että omantuntoni edessä arvioin Saiman menettelyjen kuuluvan samaan ilmiöiden luokkaan. En halua sanoa mitään niistä aiheista, joita lehdessä on käsitelty; niiden...
Henkilöt: 
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fabian Collanilta, konsepti 31.3.1844

Päivämäärä: 
31.3.1844
31 maaliskuuta 1844 Snellmanille, Olen erityisen ilahtuneena ottanut vastaan helmikuun 29. päivän kirjeesi. Se lämpö, jolla rusennat minut yhdessä jos toisessakin suhteessa, on nimittäin saanut minut vakuuttumaan siitä, ettet vielä pidä minua niin täysin kieroutuneena, ettei jokin ja jonkinlainen kiirastuli ehkä voisi palauttaa tasapainoa, jonka ruuvini ovat menettäneet. Erinäisistä muista ruhjomisista, jotka olen Morgonbladetin hahmossa virallisesti Saimalta saanut, olisin jo melkeinpä voinut päätyä päinvastaiseen johtopäätökseen. Salli minun kuitenkin sekä parannusmenetelmäsi että sen sai...
Henkilöt: 
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Karl Ludwig Michelet'ltä

Päivämäärä: 
29.1.1847
Berliinissä 29.1.1847   Suuresti kunnioitettu Herra Tohtori!    Sen jälkeen kun aikakauskirjasta Jahrbücher für speculative Philosophie, jonka julkaisemiseen Berliinin filosofinen seura on osallistunut, on ilmestynyt kolme ensimmäistä numeroa, allekirjoittaneella on kunnia Seuran toimitusvaliokunnan nimissä kiinnittää Teidän, seuran ulkomaisen jäsenen, huomiotanne lehden ohjelmaan, jonka herra toht. Noack on esittänyt ensimmäisen numeron lopussa, ja pyytää täten Teitä lähettämään hyväntahtoisimmin kirjoituksianne, jotka vastaavat siinä laveammin esiteltyjä pyrkimyksiä, seuralle allekirjoitt...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Robert Tengströmille ja Herman Kellgrenille

Päivämäärä: 
1.6.1847
[Kellgrenin kirjoittama ote kadonneesta alkuperäiskirjeestä]   Parahin Veli Robert! Kiitoksia Berliinin-kirjeestäsi! Se ilahdutti minua monin tavoin. Etenkin sen takia, että lupaat katsella ympärillesi enemmän kuin pedanttisuuteen ja laskelmointiin taipuvainen matkatoverisi, ystävämme Kellgren.   (Jälkikirjoitukseksi.) Veli Kellgrenille minun on esitettävä yllä esitetyn ”näpäyksen” selitykseksi, että aiheen siihen olen saanut hänen kirjeistään kotiin ja Morgonbladetille. Jos sinä, Veli Kellgren, voit tosissasi sanoa tienneesi, mitä Saksassa ympärilläsi tapahtui ja minkä seuraukset nyt näemm...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1847: Mitä on Suomi?

Päivämäärä: 
1.7.1847
A. Oletko jo nähnyt Suomea? B. Johan toki; olen jopa kokeillut sitä. A. Kokeillut? Millä ihmeen tavalla? – Tarkoitat kai paperia? B. Paperia saat sinä kokeilla tai kuka hyvänsä; minä en polta muuta kuin puhdasta tupakkaa, ja sitä minä tarkoitan kokeilulla. C. Herrat kai puhuivat Suomesta, jos kuulin oikein; se sitten on oikea hirmumenijä; semmoista vauhtia en ole ikinä nähnyt. Ajatelkaa nyt, kun se viime syksynä lähti ajamaan takaa viinavenettä, se olisi vajaassa puolessa tunnissa napannut sekä veneen että miehistön, vaikka välimatkaa oli aluksi runsas peninkulma, jollei miehistö olisi onne...

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä: 
1.11.1847
Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...
Paikat: 

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä: 
10.1.1858
[1]   Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...
Paikat: 

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Sananvapaudesta

Päivämäärä: 
15.3.1862
Joka kauan sitten on oivallettu ja selvästi havaittu, että Euroopan kansojen historiassa viimeksi kuluneiden kolmen neljännesvuosisadan luonteenomaisin piirre on ollut pyrkimys poliittiseen vapauteen. Ja yhtä varmana voidaan pitää sitä, että tämä ajanjakso päättyy pian, koska useimmat Euroopan kansat ovat pian saavuttaneet tavoitteen. Pääasiahan on, että on syntynyt valtiojärjestys, joka antaa hallituille oikeuden osallistua lakien säätämiseen ja hallitustoimiin. Itseverotusoikeus merkitsee tätä osallistumista hallitustoimiin. Monia toivottavia säädöksiä saattaa siellä täällä ja kaikkialla ...
Paikat: