Suomen kieli

Suomen kieli

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Papperslyktanin henkilöpolemiikki

Päivämäärä: 
1.10.1859
On helppo ymmärtää, kuinka tyytyväisenä jatkamme kirjeenvaihtoa. Mutta emme saa antaa epätosien kirjoittajanluonnettamme koskevien syytösten mennä ohitsemme huomaamatta. Jokainen Litteraturbladetin lukija tietää, ettemme ole esittäneet mitään hra maisteri Schaumanin kunnioitettavasta henkilöstä. Sitä vastoin sekä Papperslyktanin että Litteraturbladetin lukijat tietävät, että hra S. on siirtynyt kansallisuutta koskevassa kirjeenvaihdossa arvioimaan tapaamme käydä kiistakirjoittelua yleensä. Se on tapahtunut seuraavanlaisin hokemin: ”samanlaisella määrällä vilpittömyyttä, jota on aina tottunu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä: 
1.2.1860
Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
2.3.1860
Helsinki 2.3.1860   Parahin Veli!    Kiitän kohteliaimmin kirjeestäsi ja siinä ilmaisemastasi luottamuksesta. On kuitenkin vaikeaa joutua tuolla tavalla nostetuksi temppelin harjalle; ja pyydän sen takia, ettet anna lausunnolleni suurempaa merkitystä kuin se ansaitsee. Suhtaudun todellakin epäilevästi siihen, voitaisiinko näinä monien rahankeräysten ja rahapulan aikoina saada kokoon niin suurta summaa kuin tässä tavoitellaan. Pidän kuitenkin melko helppona esim. 50 sellaisen yksityishenkilön löytämistä, jotka voisivat muutamiksi vuosiksi sitoutua 20 ruplan vuotuiseen avustukseen. Kukaan ei ...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
5.6.1860
Hyvä Veli!   Olen lukenut Helsingfors Tidningarista kansallisuusväittelyä koskevan artikkelin. Havaitsen sen sekä hyvänsuovaksi että totuudenmukaiseksi. Mutta suo anteeksi! Pelkään, ettei se etene kysymyksen pohjimmaisiin perusteisiin – eihän se voi meillä Suomessa vallitsevissa oloissa mennä perusteisiin saakka.   Salli siis minun esittää tulevaa jatkoa varten seuraavat huomautukset. Kysymys on aivan liian tärkeä kevyesti käsiteltäväksi. 1. Mitä on sivistyksen omaksuminen? Ja missä on sivistys, joka on ainoastaan vastaanotettavissa? Nykyajan sivistys jaetaan kahteen suureen ryhmään: romaan...

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Suomi oikeudenkäytön kielenä

Päivämäärä: 
1.8.1862
Pääkaupungissa kokoontuu näinä päivänä komitea, jonka työn merkitys isänmaalle on niin suuri, ettei mikään muu tuollainen neuvottelukunta voi nykyhetkellä tehdä tärkeämpää työtä. Suomen kielen ottaminen oikeudenkäytön kieleksi on ratkaisu, jota ei voida enää lykätä tuonnemmaksi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suomenkielinen rahvas on tullut tietoiseksi tämän vaatimuksen oikeutuksesta ja saanut vakaan käsityksen tämän toimenpiteen välttämättömyydestä oikeusturvan kannalta, ja tästä taas seuraa, että jokainen viivytys herättää väistämättä sen keskuudessa mitä suurinta katkeruutta. S...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Suomen kielen käyttöä selvittäneen komitean ehdotusta koskeva lisäys

Päivämäärä: 
1.11.1862
Komitean mietinnön ristiriitaisuudet on edellä osoitettu – lisäksi ne on asianmukaisesti osoitettu eräissä sanomalehdissä. On valitettavaa, että mainittu mietintö on kokonaisuutena muodoltaan pikemminkin tuomioistuimessa esitetty puheenvuoro kuin rauhallista pohdintaa siitä, miten 1 ½ miljoonan ihmisen kansalle voidaan järjestää mahdollisuus päästä nauttimaan laillista oikeuttaan. Komitea ehdottaa vähän – tai ei ehdota mitään. Onhan oikeutta etsivän oikeus puhua ja kirjoittaa kansansa kieltä vähän; sen tuomareille ja hallintomiehille annettu oikeus vastata samalla kielellä ainoastaan silloi...
Henkilöt: 
Paikat: 

G. Z. Forsmanin suomenkielisen väitöskirjan arviointi, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 11.12.1862

Päivämäärä: 
11.12.1862
Pyydän nöyrimmin saada ilmoittaa pöytäkirjaan vastalauseeni sitä mielestäni väärää asiantilaa kohtaan, että yksi tai useampi tiedekunnan jäsen vetoaa kielitaidon puutteeseen perusteluna sille, että he eivät ryhdy arvioimaan suomen kielellä julkaistun opinnäytteen tieteellistä arvoa. Koska suomi nyt on yliopiston opinnäytteissä laillisesti hyväksytty kieli, niin sen taito tulee olla jokaisella, jonka tehtäviin kuuluu sisään jätettyjen opinnäytteiden arvioiminen.    
Paikat: 

Suomen kielen kysymys ja muutamia esityksiä erinäisistä asioista sekä säätyjen anomuksia valtiopäivillä 1863–1864, muistiinpanoja

Päivämäärä: 
20.3.1863
Suomen kielen kysymys:   On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa. He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi. Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö, jonka johtajia ovat Estlander, Rosenberg ja Palmén, onnistunut lykkäämään. Yleinen syy on halu olla tulematta vaivatuksi. Mutta sen lisäksi vaikuttaa vastakkainasettelu skandinaavisten sympatioiden ja suomalaisen kansallisuuden välillä. Vaara lain säätämisen varmuudesta ei nyt ole suurempi vaan pi...
Paikat: