Suomen kieli

Saima nro 19, 16.5.1846

Päivämäärä:

16.5.1846

Kuopio Yhäkin kylmien öiden pidentämän pitkän kevään jatkuessa on alkanut kuulua äänekkäitä valituksia sekä juuri nyt ajankohtaisten että tulevien aikojen tarpeita koskevien huolten takia. Kaikkialla on jo rehusta huutava puute. Tämä lisää ennestään suurta hätää, kun leivättä jääneet suuret joukot eivät saa kaipaamaansa apua myöskään karjantuotteista. Tämä pula kuitenkin väistyy ennen pitkää sieltä, missä se ei kehity niin pahaksi, että karja kuolee tai se on teurastettava. Uudet huolet ovat kuitenkin edessä. Rukiin oraiden on arvioitu tuhoutuneen täydellisesti monilla jo paljastuneilla pel...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Termit:

Saima nro 21, 30.5.1846

Päivämäärä:

30.5.1846

Kuopio Saima on harvoin ollut niin ilomielin väärässä kuin viimeksi esittämässään tätä paikkakuntaa koskevassa sääennustuksessa. Etelätuuli hajotti Kallaveden jäät jo toukokuun 24. päivän vastaisena yönä, ja vaikka seuraavat päivät olivat hieman viileitä, varsin leuto sää ja vähäiset sateet ovat sen jälkeen virkistäneet oraita ja heinänurmia. Nurmen kasvu on tosin vielä ollut maaseudulla vähäistä eivätkä lehtimetsät viheriöi, mutta kaupungin puutarhoissa, kaduilla ja toreilla voi jo havaita virkeän keväisen ilmeen. Lunta on ainoastaan metsissä. Teitä vaivannee yhä kelirikko, koska etelästä ...

Henkilöt:

Crusell, Gustaf Samuel

Paikat:

Asiat:

Termit:

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

22.6.1846

Helsingissä 22.6.1846 Kelpo Veljeni, Huonekalusi lähtevät täältä Viipuriin (kauppaneuvos C. Roseniukselle) vasta keskiviikkona, mikä johtuu väärinkäsityksestä sen takia, että otit yhteyden Backmaniin. Hän nimittäin luuli, että asia oli minun hoidossani, ja minä luulin, että hän huolehtisi siitä Sinun toivomuksesi mukaisesti; niinpä huonekalut olisivat voineet jäädä pitkäksi aikaa lojumaan sinne missä olivat, ellemme sattumalta olisi puhuneet asiasta äskettäin uudelleen. Nyt minä taas huolehdin asiasta. – Olen unohtanut Melanderin kirjat, mutta koska Waseniukselle voidaan jättää tilauks...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Ystäväpiiri

Suomen kieli

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Saima nro 25, 27.6.1846

Päivämäärä:

27.6.1846

Kuopio Juhannus oli täällä niin pilvinen ja kolea, että talvinen takkatuli on saanut korvata juhannusauringon paisteen. Kun opinhaluinen nuoriso on joksikin aikaa kadonnut kaduilta, sen tilalla on parin viikon ajan liikuskellut kaupungin vesiliikenteen ja rahvaan viljantarpeen tänne tuomaa väkeä. Kun puhutaan Kuopion vesiliikenteestä, saattanee monenkin epäilijän suu vetäytyä säälivään hymyyn. Tilanne on kuitenkin sellainen, että kaupungin alusten lästimäärä kestänee vertailun eräiden rannikko- ja tapulikaupunkien kanssa. Pikkuveneillä ei kuljeteta tuhansia tynnyreitä suolaa ja viljaa eikä ...

Henkilöt:

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Paikat:

Asiat:

Saima nro 49, 12.12.1846

Päivämäärä:

12.12.1846

Uutisia Krakovan vapaavaltio on yhdistetty Itävaltaan. Portugalin asiat ovat yhä ratkaisematta; voittaapa kumpi puolue tahansa, seuraa luultavasti uusia vallankumouksia. – Saksasta ei mitään uutta. Todella merkillisiä uutisia. Mainitun turkulaisen Skoltidningin lisäksi ensi vuodeksi on luvassa kahden yliopistonopettajan julkaisema teologinen aikakauskirja, samoin yliopistosta vuoroin suomen- ja ruotsinkielisenä ilmestyvä kirjallisuuslehti sekä neljän ylioppilaan julkaisema suomalainen sanomalehti. Ei tosiaankaan tiedä, pitäisikö ihmetellä enemmän kirjallisuuslehden vai teologisen aikakaus...

Paikat:

Asiat:

Johan Ludvig Runebergille

Päivämäärä:

29.1.1847

Kuopio 29.1.1847 Parahin Veli Rbg. Säikähtäneenä siitä, että Finlands Allmänna Tidningin tuoman yllättävän tiedon mukaan Sjöströmin professuuri on jo julistettu haettavaksi ja hakuaika alkanut 11. joulukuuta, lähetän viime hetkessä kehotukseni, että jättäisit hakemuksesi! – Tee se, jos haluat olla rauhassa minulta ja sadoilta muilta kiukkuisilta sieluilta, toisin sanoen luullakseni saisit rauhan omassa mielessäsi. En halua ryhtyä yksityiskohtaiseen todisteluun. Huomaat itse, mitä nuorisolle merkitset. Jo pelkkä läsnäolosi yliopistossa on suuri voitto. Ei Sinusta voi tulla kieliopin eri...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Gyldén, Nils Abraham

Gadolin, Jacob Algoth

Lönnrot, Elias

Sjöström, Axel Gabriel

Castrén, Mathias Alexander

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Ludvig Runeberg

Elias Lönnrotille

Päivämäärä:

9.5.1848

Kuopio 9.5.1848 [suomeksi] Veli Kulta! Koen hän minäkin kerran vääntää mietteitäni Suomeksi, miten kamalasti käyneekin tämä minulle outo yritys. Kiitän ensin viime käsikirjastasi, niinkuin monesta edellisestä, jolla olet meikäsille näyttänyt ystävällisen hyvätahtoisuudesi. Elä usko, vaikka olen minä hitainen vastaamaan; ett en isolla ilolla Sinun uusiasi kuulisin taikka lukisin. Ilolla myös näen, kuinka tyyvessä Sinä elät, haluen, että tulisi kerran minunkin osaksehi semmoinen rauhallinen työskenteleminen, josta olisi jos jonkukin verran hyötyä Isänmaallemme ja yhteiselle sivistykse...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Melander, Henrik Leopold

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Elias Lönnrotilta

Päivämäärä:

25.5.1848

Kajaanista 25.5.1848 [suomeksi] Rakas Weikkoseni! Empä olisi uskonutkaan Sinua semmoiseksi mestariksi suomenkielisessäkin kirjoituksessa, kuin viimeisestä kirjoittamastasi näin Sinun olevan. Eläpä enää huoli toiste sanoa, ettet saattaisi suomeksikin kirjoittaa mitä tahansa; kaikki epäilemisesi siinä asiassa on aivan tyhjää pelkoa. Joita kuita sanoja kyllä taitaisi ensimmältä puuttua, mutta saisipahan niitä Kuopiostakin toisilta kyselemällä, ja jonkun ajan tottumisen perästä et enää tarvitsisikaan kysyä. Jos sentähden tahtoisit kuulla minun neuvoani, niin rupeaisit tästälähin suomeks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1849: Suomalaisesta runoudesta

Päivämäärä:

1.3.1849

Erääseen aikaan käytiin kiistaa, tosin enemmän suullista kuin kirjallista, siitä pitäisikö suomen kielessä asettaa runomitan pohjaksi vanhojen runojen esimerkin mukaisesti tavun pituus, vai täytyisikö suomen runomitan useimpien muiden eurooppalaisten kielten esikuvaa seuraten perustua korolle. Taistelu ratkeaisi tosiaan helposti, jos vain ilmaantuisi jokin nykyajan suomalainen runoilija, jonka lauluista myös muodon suhteen tulisi malli seuraajille. Kunnes näin käy, voi kysymystä pitää ainakin osittain avoimena. Kukaan ei silti voi kieltää, etteikö korolle, sävelpainolle rakentuva säe koitui...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Lönnrot, Elias

Stagnelius, Erik Johan

Kiljander, Karl Mårten

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Suomalaisia teoksia

Päivämäärä:

1.5.1849

1. Asianajaja eli Lainopillinen Käsikirja Suomen kansalle. Viipurissa 1847. 2. Käsikirja Lain opissa, Talonpojille. Vaasassa 1849. Jälkimmäinen näistä sisällöltään ja tarkoitukseltaan samankaltaisista teoksista on, kuten titteli vihjaa, äskettäin ilmestynyt kilpailija edelliselle. Se ero, että ensimmäisen sanotaan olevan Suomen kansalle laaditun, jälkimmäisen taas rahvaalle, ei näet missään suhteessa ole mitenkään merkittävä. Verrattain harvat maan virkamiehet ja porvarit tulevat asettamaan ensin mainitun teoksen etusijalle verrattuna ruotsalaiseen ”Unga Juristen” -kirjaan, josta se on kä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: