Sodat

Finlands Allmänna Tidning nro 189, 16.8.1866: Venäläisen Golos-sanomalehden numerossa 209 julkaistun artikkelin ”Suomen rahanuudistuksesta” johdosta

Päivämäärä:

16.8.1866

Venäjällä on sanomalehtiä, jotka silloin tällöin käsittelevät Suomen asioita päätarkoituksenaan nähtävästi osoittaa sopimattomaksi, että Suomella on oma valtiosääntö, omat lakinsa ja oma keisarikunnasta erillinen hallinto, sekä tämän johdosta kiihottaa lukijoitaan suomalaisia vastaan. Näistä lehdistä Golos (Ääni) on viime aikoina alkanut esiintyä näkyvimmin. Lehti on löytänyt moitteen sijaa myös nykyisestä rahajärjestelmästämme. Aikaisemmin venäläiset lehdet valittivat pikemminkin sitä onnettomuutta, että meillä on metalliraha, käyttäen siinä hyväkseen erään täkäläisen lehden maan rahatilan...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Adolf Fredrik Waseniukselle

Päivämäärä:

30.6.1868

Kelpo Veli! Kunnioitus, jota tunnen arvostelukykyäsi ja ajattelutapojasi kohtaan, antaa minulle aiheen oheisen adressiehdotuksen lähettämiseen Sinulle. Minut on saanut kiinnostumaan tästä asiasta ainoastaan toivo, että meidän mielipiteenilmauksemme voisivat vaikuttaa edes hiuskarvan verran, kun on valittava tie sotaan tai tie rauhaan. Toiseksi harmi siitä, että alistuisimme kuin lammaslauma siihen, että koko Euroopan sepustukset ratkaisisivat meidän kohtalomme. Ystäväsi ja palvelijasi Joh. Vilh. Snellman Jos jotakin tehdään, se on tehtävä nopeasti. Ehdotus on tietysti vain ehdotus.

Henkilöt:

Wasenius, Adolf Fredrik

Asiat:

Senaattori

Sodat

Kirjeenvaihto:

Adolf Fredrik Wasenius

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Päivämäärä:

29.4.1870

Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...

Henkilöt:

Kustaa III

Beskow, Bernhard von

Kaarle XII

Fersen, Fredrik Axel von

Fredrik II

Manderström, Christoffer Rutger Ludvig

Belling, Wilhelm Sebastian von

Tham, Carl Wilhelm August

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 178, 4.8.1876: Sotanäyttämö. I

Päivämäärä:

4.8.1876

Vaikka Hertsegovinan ja Bosnian taistelut ovat pian jo vuoden herättäneet kaikkien niiden suurta kiinnostusta, jotka rakastavat kansojen itsenäisyyttä ja vihaavat sortoa, kirjakaupastamme on vasta äskettäin voinut saada karttoja sotapaikoista, ja täkäläiset sanomalehdenlukijat ovat haparoineet pimeässä tutkiessaan julkaistuja uutisia tehdyistä marsseista ja taisteluista. Nyt saatavilla olevista kartoista Handten kartta Euroopan Turkista vastannee tarvetta parhaiten. Sen koko on suuri, painojälki selvää, vuoret ja virrat hyvin merkitty, eikä nimien määrä ole vähäinen. Sen sivussa on oheiskar...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 179, 5.8.1876: Sotanäyttämö. II

Päivämäärä:

5.8.1876

Pienellä Montenegrolla, niin lähellä merta kuin sen länsiraja kulkeekin, ei ole yhtään sen rantaa. Perin vaivalloisesti koossa pysyvä Itävalta on pitänyt välttämättömänä lisätä hajanaisuuttaan äärimmäisen kapealla maakaistaleella pitkin Dalmatian rannikkoa. Cattaro [Kotor] polveilevan merenlahden pohjukassa on lähin satama montenegrolaisille, joiden raja on puolen tunnin matkan päässä siitä. Vain täällä on maalla kunnollinen tie, osittain valmis pääkaupunki Cetinjeen asti, muuten vain polkuja ja ratsastusuria, joita asukkaat itse kuitenkin osaavat käyttää myös ajoneuvoteinä. Samanlaisia lie...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 191, 19.8.1876: Sotanäyttämö. III

Päivämäärä:

19.8.1876

Näyttää melkein siltä, että sotanäyttämö kävisi pian tarpeettomaksi. Mutta yhtä hyvin voi sattua, että edessä ovat vielä ankarimmat taistelut, ja siksi kuvaamme lyhyesti tulevan taistelukentän niitä lukijoita varten, joilla ei ole käytössä parempia sotakarttoja. Täkäläisessä kirjakaupassa olemme nähneet kaksi uutta saksalaista. Toinen, 3 markan kartta on kelvollinen, vaikkakin paljon huonompi kuin Handtken valitettavasti loppuunmyyty, joka maksoi vain 3 markkaa 50 penniä; toinen 1 markan kartta on täysin arvoton. Olettamus, jonka lausuimme II osassa (Morgonbl. nro 179), että Tjernajev palas...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 219, 21.9.1876: Sotanäyttämö. IV

Päivämäärä:

21.9.1876

Taisteluja sekä Serbian että Montenegron rajalla käydään lähinnä seuduilla, joita aiheen viime artikkelissa (nro 191) kuvattiin. Mutta maasto on ollut niille niin ahdas, että sotakertomuksissa mainittuja pieniä kyliä ei löydy kartoilta. Siksi toivomme, että muutamat lisäykset aiempiin uutisiin olisivat tervetulleita. Niissä tarkoitetaan tuoreimpia suuria taisteluja, joiden meillä on syytä toivoa myös olleen viimeisiä. Toponican alue, peninkulma Nišistä, mainittiin aivan ensimmäisen kerran serbien sodassa, joka alkoi rynnistyksellä Aleksinacista sinne. Se sijaitsee samannimisen pienen sivujo...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 223, 26.9.1876: Sotanäyttämö. IV (lisäys)

Päivämäärä:

26.9.1876

Tuoreemmista sotakertomuksista ilmenee, että Tjernajevilla on syyskuun 1. päivän taistelujen jälkeen jatkuvasti ollut osa armeijastaan Moravan vasemmalla rannalla, puolustamassa tietä tai teitä maan sisäosiin. Serbian raja Aleksinacista etelään kääntyy korkealla, itäisellä joenrannalla suoraan kohti jokea. Mutta lyhyen matkaa etelään siitä kohdasta, jossa raja sen kohtaa, itse joki muodostaa rajan. Vasemmalla, läntisellä joenrannalla laakson kaventaa vuori, Mala Jastrebac, joka siitä kuitenkin vetäytyy vähän luoteeseen niin, että kun joki virtaa suoraan pohjoiseen, laakso aina vasemmalla jo...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 235, 10.10.1876: Poliittista

Päivämäärä:

10.10.1876

Turkin yritys kiemurrella irti Euroopan suurvaltojen vaatimista tehokkaista takuista sen pahoja tekoja vastaan Bosniassa, Hertsegovinassa ja Bulgariassa on antanut pörssikeinottelijoille ja sähketehtailijoille kaivatun tilaisuuden levittää sotapelkoa. Itse paikalla oleva kollega on katsonut sopivaksi lyöttäytyä samaan liikkeeseen – eli antanut johtaa itsensä pitämään sotahuhuja muunakin kuin sensaatiosepityksinä, joita ne toistaiseksi ovat. Yksi on varma: keisari Aleksanteri II:n monta kertaa Euroopan hyväksi todistettu rakkaus rauhaan. Ruotsin sanomalehdet ovat tarjoilleet vakuutuksia, ett...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 237, 12.10.1876: Sotanäyttämö. V

Päivämäärä:

12.10.1876

Myöhemmin tulleet tiedot Serbian sotanäyttämöltä vahvistavat kuvauksen numerossa 223 oikeaksi. Sotijoiden asemat ovat muuten entiset, paitsi että serbit ovat uusissa taisteluissa ajaneet turkkilaiset muutamista asemista heidän hallussaan olevan alueen vasemmalta laidalta. Muuten ei ole helppo tietää, mitä nykyisissä sotakuvauksissa kutsutaan turkkilaisten oikeaksi tai vasemmaksi sivustaksi. Luultavasti heidän katsotaan muodostavan rintaman pohjoiseen, ei itään, toisin sanoen ei Moravajokea kohti linjalla Aleksinac–Deligrad, jota vastaan iskee siis heidän oikea sivustansa. Vasen on silloin v...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: