Sanomalehtimies

Morgonbladet nro 203, 1.11.1877: A. M:n ehdottamasta palkatusta armeijasta

Päivämäärä:

1.11.1877

Morgonbladetin numero 186 sisältää kunnioitetun nimimerkin A. M. [A. Meurman] kirjoittaman artikkelin otsikolla: ”Yleinen asevelvollisuus Suomessa”, jolla artikkelin sisällön mukaan kuitenkin on ymmärrettävä: yleisen asevelvollisuuden hylättävyys Suomessa. Kunnioitettu kirjoittaja haluaa näet palkatun armeijan asevelvollisuusarmeijan sijaan. Niin tarkkanäköisen ja tietävän kirjoittajan on voitava edellyttää tietävän hyvin, että sellaisesta ehdotuksesta ei koskaan voi tulla laki, ei ainakaan muussa kuin nykyisen ruotusotaväen muodossa. Siksi voisi myös näyttää tarpeettomalta alistaa sitä min...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Key, Carl Fredrik Edvin Emil

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 210, 10.9.1877: Kaksi opetuskieltä. Repliikki

Päivämäärä:

10.9.1877

Sanomalehtiväittely on tavallisesti hyödytöntä, kuten kokemus opettaa. Sillä se, joka on lausunut jonkin mielipiteen, jonka vastaväittäjä väittää kumoavansa, saa tavallisesti vastata: mitään sellaista en ole lausunut tai vaatinut. Tai jos huomauttaja on sattunut osumaan johonkin hänen lausumaansa, on hyvin harvinaista, että hän vastaa muuta kuin toistaa todistelunsa, koska huomauttaja on jättänyt sen huomiotta ja esittää vain syitä, joita hän on pyrkinyt kumoamaan. Ja niin jatketaan, ja kaikki ratkeaa riidaksi siitä, mitä yksi on sanonut ja mitä toinen on sanonut – tai ei ole sanonut. On se...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 236, 10.10.1877: Suurellisia keinotteluja

Päivämäärä:

10.10.1877

Järvimalmien valtaaminen. Tutustuessani maan sulattoihin vuosina 1873 ja 1875 sain tilaisuuden oppia, miten järvimalmien valtausoikeudet nykylaajuudessaan pikemmin ehkäisevät kuin edistävät kotimaisen takoraudanvalmistuksen kehitystä ja ovat aiheuttaneet monia ja vaikeita epäkohtia. Siten esimerkiksi jo vuonna 1858 hävitetyn sulaton omistajilla on mainitusta vuodesta lähtien yhä yli 30 peninkulmaa vallattua järvialuetta, ja he kiertävät määrätyn vuosittaisen työvelvollisuuden vaihtamalla valtauskirjat joka toinen vuosi. Nk. valtauskeinottelijat valtaavat vuosittain suuria järvialueita, eivä...

Henkilöt:

Furuhjelm, Enoch Hjalmar

Husgafvel, Christian

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Morgonbladet nro 244, 19.10.1877: Lakivaliokunnan mietintö kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin

Päivämäärä:

19.10.1877

Ei ole koskaan todistettu eikä koskaan voida todistaa, että esim. jonkun kirjailijan omistusoikeus tuotantoonsa olisi toinen kuin jokaisen yksilön oikeus omien henkisten ja ruumiillisten töidensä tuotteisiin. Ero on vain omaisuuden luonteessa. Muu omaisuus koostuu itse työn aineellisesta tuotteesta. Mutta kirjailijan teokselle sen saama aineellinen ilmiasu, käsikirjoitus tai kirjakappale, on vain muoto, joka sellaisenaan on erillisen työn tuote ja erillisen omistusoikeuden kohde. Kirjailijan työn tuote, olkoon kuinka epäaineellinen tahansa, voi silti tulla sopimuksen kohteeksi kuten kaikki ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Morgonbladet nro 245, 20.10.1877: Millä tavoin suomenkielisen kirjallisuuden etua ajetaan ehdotuksessa ”asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin”

Päivämäärä:

20.10.1877

Jokainen joka on pohtinut kahden kotimaisen kirjallisuuden välistä suhdetta tietää, että ruotsinkielisen asun saaneella tieteellisellä ja korkeammalla kirjallisuudella on suurempi lukijapiiri, kun taas karulla ja koko suomenkielisen asun saaneella kansankirjallisuudella on verrattomasti suurempi määrä lukijoita. Koulukirja- ja sanomalehtikirjallisuuden lukijakunta on tasaisemmin jakaantunut, vaikka enemmistö on vielä ruotsinkielistä. Vaikka vapautuisimmekin tästä kahden kirjallisuuskielen onnettomuudesta, sivistyneiden lukijoiden yhteenlaskettu lukumäärä on niin pieni, että kotimainen kirja...

Henkilöt:

Montgomery, Robert August

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Ehrström, Karl Gustaf

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 251, 27.10.1877: Kahden opetuskielen käsittely opettajainkokouksessa

Päivämäärä:

27.10.1877

Viime opettajienkokouksen keskustelut tunnen vain Morgonbladetin selostuksesta. Olosuhteet, viime vuosina vanhuuden raskaat elintavat, ovat valitettavasti estäneet minua osallistumasta kokouksiin. Selostuksesta voi havaita, että kokouksessa käsiteltiin kysymystä molempien kotimaisten kielten käyttämisestä opetuksessa samassa koulussa, kuten tavallista teoriassa, ottamatta huomioon oppilaiden edeltäviä tietoja ja valmiutta molemmissa kielissä. Kunnioitetut puhujat eivät tehneet mitään eroa oloissa esim. Vaasan lyseossa, missä suuri enemmistö tuskin ymmärtää sanaakaan suomea, ja Oulun ruotsin...

Henkilöt:

Forsman, Karl Waldemar

Grube, August Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 255, 1.11.1877: Ruotsalainen Aftonbladet Suomen yleisestä asevelvollisuudesta

Päivämäärä:

1.11.1877

Ruotsalaisesta Aftonbladetista on Morgonbladetin numeroon 251 otettu lausunto asevelvollisuudesta täällä Suomessa. Se todistaa kuten monet samanlaiset ruotsalaisen lehdistön arviot siitä ajatuskulun sekavuudesta ja pintapuolisuudesta, joka tässä lehdistössä (ja suuressa osassa kaikkea lehdistöä) johtaa puhetta. Mutta kun me tässä maassa suuresti elämme niistä muruista, jotka putoavat läntisten naapureidemme pöydiltä ja varsinkin meidän ruotsinkieliset sanomalehtemme lainaavat Ruotsin lehdistöstä tietonsa, se on usein vaikuttanut tuhoisasti mielipiteisiin meillä. Ja voidaan olettaa, että myö...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 264, 12.11.1877: Jatkoa sarjaan viime opettajainkokouksen keskusteluista

Päivämäärä:

12.11.1877

Herra H. L. Melander on Morgonbladetin numeroissa 255 ja 256 esiintynyt henkilökohtaisesti loukattuna lausumistani (nro 251) opettajainkokouksen keskusteluista, joissa käsiteltiin lyseoiden kahta opetuskieltä. Siksi olen velkaa antamaan selityksen. Ensiksi hra M. kuuluu kokouksessa lausuneen, että historia ei kovin hyvin sovellu aineeksi, jota lyseoiden viidenneltä luokalta lähtien opetetaan yksinomaan toisella kotimaisella kielellä. Siitä ei ole mitään Morgonbladetin kokousselostuksessa, jota käytin lähteenä ja olin varmaan oikeutettu noudattamaan, kun se oli saatu julkaista huomautuksetta...

Henkilöt:

Melander, Henrik Leopold

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 269, 17.11.1877: Määräraha vankilarakennuksiin

Päivämäärä:

17.11.1877

Esityksen ja säätyjen vuonna 1863 valtiopäivillä tekemän päätöksen mukaan vankiloita varten tarkoitettujen määrärahojen pitäisi mennä viinanpolttoverosta. Mutta vielä vuonna 1870 viinanpolttoveron tuotto ei noussut yli sen velan, johon rahasto edellisinä vuosina oli pysähtynyt. Ja vaikka vuonna 1871 vero kasvoi merkittävästi, valtiopäivät päätti 1872 rakentaa Hämeenlinna–Turku–Tampere -rautatien mahdollisesti valtion laskuun, mutta ei ollut lainkaan varmaa, että vuosituotto riittäisi kattamaan siihen tarvitun 20 miljoonan lainan vuosittaiset kulut. Sellaisessa tilanteessa vuoden 1872 valtio...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 279, 29.11.1877: Rautatievaliokunnan mietintö nro 3

Päivämäärä:

29.11.1877

Kiitettävän sulokkaasti on rautatievaliokunta omaksunut valitun komission ehdotuksen tulevien rautateiden järjestelmästä ja tunnustanut siten muinaisen Preussin valtion lauselman, että majesteetin ratkaisusta vedotaan asiaa paremmin tuntevaan majesteettiin. Niin ei sentään ole tapahtunut ilman jälkikatsausta hylättyyn näkökantaan. Herrat valtiopäivämiehet saavat pian koittavan kotimatkan lukemistoksi laskelman siitä, miten halvaksi sittenkin olisi tullut rakentaa Hämeenlinnan–Tampereen radan kiskonpainolla ja sen raskaita vetureita varten, jos – kunhan vain komissio ja sen lausunto olisi ai...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Rautatiet