Pankkilaitos

Pankkilaitos

Dagligt Allehandan toimitukselle

Päivämäärä: 
30.4.1877
[huhtikuussa 1877] Mitä lämpimimmin vanhan Ruotsin menestyksestä kiinnostunut tämän kirjoituksen lähettäjä, joka kuuluu Dagligt Allehandan lukijakuntaan, on tarttunut kynään kuitenkin pelkästään teoreettisen kiinnostuksensa takia, koska käsiteltävällä kysymyksellä ei ole merkitystä käytännössä. Aiheena on valtiopäivillä ja lehdistössä käsitelty kysymys: "Pitääkö yksityispankit velvoittaa lunastamaan setelinsä metallirahalla?" Teoreettisen tarkastelun perusteella kysymykseen on vastattava myöntävästi. Kyseessä oleva säädös olisi kuitenkin merkityksetön, niin kauan kuin valtionpankin seteleit...
Paikat: 

Morgonbladet nro 113, 18.5.1877: Dagbladetin käsitteenselvittäjälle

Päivämäärä: 
18.5.1877
Helsingfors Dagbladin numerossa 126 on 11. toukokuuta julkaistu ote Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnan vuosikertomuksesta vuodelta 1876. Siihen sisältyy myös päätös tappiosta, jonka yhdistys on kärsinyt Suomen Pankin nyt kieltäydyttyä myymästä valuuttoja sterlingpunnissa ja Hampurin bankoseteleinä (tai Saksan valtakunnanmarkkoina) yhdistyksen ulkomaisten lainojen lyhennysten maksamiseksi hintaan, josta vuonna 1865 tehtiin sopimus pankin johtokunnan kanssa. Mainitussa selostuksessa on seuraava kohta: Kun lainanottajat maksavat yhdistykselle korkoa Suomen markkoina, mutta markan arvo su...
Paikat: 

Pankkivaliokunnan kertomus Suomen Pankin hallituksesta ja tilasta tehdystä tarkastuksesta, lausunto valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä: 
22.5.1877
Täällä on puhuttu siitä miten erinomaista on, että Suomen Pankilla on monopoli ulkomaisten vekselien kaupassa. Tällaista puhetta pidän mitä suurimmassa määrin ihmeellisenä. Sanotaan, että Suomen Pankki on juuri oikea välittäjä, sillä Suomen Pankilla on ulkomailla varoja, joita se voi käyttää. Miksi Suomen Pankilla on käytössään nuo varat? Juuri siksi, että pankilla on monopoli. Siksi sen on myös sallittu laskea nuo sen ulkomaisilla asiamiehillä olevat varat setelinantoa varten tarvittaviksi varoiksi. Jos pankilta otetaan pois tämä oikeus, tulee myös pankin monopolista loppu. Miksi meidän ma...
Paikat: 

Kultarahakannan käyttöön otosta Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä: 
24.5.1877
Herra Snellman: Vaikka minun on edellisen puhujan tavoin pidettävä turhana, että sanon sanani nyt harkittavana olevaa valiokunnan esitystä vastaan, koska hänen laillaan uskon moninaisten niin suurten kuin pientenkin intressien jo ratkaisseen asian, niin haluan kuitenkin omasta puolestani esittää vastalauseeni tätä esitystä ja asian ennustettavissa olevaa ratkaisua vastaan. Olemme kulkeneet kauaksi vanhasta periaatteesta: fiat justitia, pereat mundus [tapahtukoon oikeus ja tuhoutukoon maailma]. Ei ainoastaan niin, että olemme pyyhkineet jälkimmäisen lauseen, vaan kysymys on myös edellisen la...
Paikat: 

Morgonbladet nro 138, 18.6.1877: Rahakysymys ja kurssit

Päivämäärä: 
18.6.1877
Morgonbladet on sattuneesta syystä jättänyt käsittelemättä rahakysymystä, niin kauan kuin hallituksen neuvottelut siitä ovat jatkuneet, ja ehkä noudattanut tätä hienotunteisuutta kauemmin kuin olisi ollut tarpeen. Nyt säädyt ovat päättäneet kultarahakysymyksestä. Kaikki rahamiehet voivat iloissaan sulloa lahjaksi saadut prosentit taskuunsa ja maksajat näyttää millaista naamaa haluavat maksaessaan samat prosentit sen lisäksi, minkä he ovat velkaa – Suomen Pankki on pitänyt huolen siitä, että kummankaan osapuolen ei tarvitse odottaa asetuksen laatimista. Pankki on tänä vuonna pitänyt matalamp...
Paikat: 

Pankkisäännöstön muutoksista, lausunto valtiopäivillä 13.11.1877

Päivämäärä: 
13.11.1877
Herra Snellman, J. V.: Kun kaksi niin asiantuntevaa miestä on aiemmin vastustanut valiokunnan mietintöä tällä kohden, niin on tavallaan tarpeetonta, että minä yhdyn heidän lausumiinsa. Kuitenkin pyydän nöyrimmin saada esittää muutamia seikkoja, joita ei ole mainittu. Keskityn ensiksi valiokunnan esitykselle esittämiin perusteluihin. Tärkeintä on, että valiokunta katsoo, että liikelaitoksen johtoon tulee etsiä liikemiehiä. Koko tätä pyrkimystä tehdä Suomen Pankista liikeyritys on minun omasta puolestani pidettävä periaatteessa täysin virheellisenä. Ei ole ollut Suomen Pankin perustamisen tar...
Paikat: 

Pankkivaltuuston ehdotus uudeksi ohjeeksi pankkivaltuutetuille, lausunto valtiopäivillä 15.11.1877

Päivämäärä: 
15.11.1877
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada kannattaa herra Montgomeryn ehdotusta. Vaikka en tarkemmin tunnekaan herrojen pankkivaltuutettujen menettelyä, niin voin kuitenkin mainita, että on kuultu valitettavan pankilla tavallaan olevan kaksi johtokuntaa, koska herrat pankkivaltuutetut ovat katsoneet velvollisuutensa olevan seurata pienimpiä yksityiskohtia myöten pankin johtokunnan tekemisiä. Ja mielestäni tämän momentin ilmaisu ”tehdä vakuusasiakirjojen tarkastuksen johdosta viipymättä huomautukset” antaa itse asiassa huomattavassa määrin aihetta siihen, että herrat pankkivaltuutetut ovat katsone...
Paikat: 

Hypoteekkiyhdistyksen tukianomuksesta, lausunto valtiopäivillä 19.12.1877

Päivämäärä: 
19.12.1877
Herra Snellman, J. V., pyysi tähän kysymykseen liittyen puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: En uskonut kenenkään muun pyytävän puheenvuoroa, muuten en olisi pyytänyt nyt antaa lausumaani, mikä minun olisi joka tapauksessa myöhemmin pitänyt tehdä ex officio [viran puolesta]. Mutta ei ainoastaan sen vuoksi, vaan myös siksi, että minulla on hypoteekkiyhdistyksen perustamisesta lähtien ollut se vakaa käsitys, että tämä laitos on maallemme hyödyllinen yritys, niin kuin tällä hetkelläkin olen vakuuttuneet siitä, että laitos on monella tapaa ollut maallemme hyödyksi. Alussahan oli toivottu, että sen...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 50, 28.2.1878: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalta

Päivämäärä: 
28.2.1878
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunta pyytää ystävällisimmin toimitukselta tilaa kunnioitetussa lehdessä oheiselle kannanotolle, ottaen huomioon, että myös Morgonbladet on selostanut sen tarkoittamien asioiden käsittelyä viime valtiopäivillä.   Säädyt ovat hyväksyneet valtiovarainvaliokunnan mietinnön hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankista saaman lainan kuittaamisesta saaduksi, ja yhdistykselle on myönnetty vain lainan korkovapaus vuoden 1882 loppuun. Samalla lienee mennyt myös mahdollisuus saada valtiontukea yhdistykselle, mitä asian armollisessa esityksessä korostettiin. Sitä ei voi nyt ...
Henkilöt: 

Morgonbladet nro 115, 116 ja 118, 18., 20. ja 22.5.1878: Liiketaloudellinen asema

Päivämäärä: 
18.5.1878
I On tunnettua, että liike-elämän sairaalloisuus on vanhaa. Sen perussyynä eivät ole sodat, vaan se tavallinen, yltiökeinottelu. Itävallan suuren romahduksen juuret lienevät olleet lähinnä pörssipetkutuksissa. Mutta sen mukaan mitä yleisesti kerrotaan, oli Saksan romahduksen syynä vähintäänkin yhtä paljon teollisuuden todellinen yltiökeinottelu. Sodan aikana oli sekä kotimainen kulutus vähentynyt että vientituotanto laskenut, osaksi koska meri oli Saksalta suljettu. Sodan loppumisen jälkeen piti maan sisällä täyttää teollisuustuotteiden tarve sekä väestölle että armeijoille ja vastata kasva...
Paikat: