Metsänhoito

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maatalouskokouksen asiakirjat

Päivämäärä:

1.3.1861

Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, 4 ja 5, maalis-, huhti- ja toukokuu 1863: Rautatiekysymys

Päivämäärä:

1.3.1863

Kokemus on osoittanut, eikä vain rakkaassa isänmaassamme, jossa se on luonnollisista syistä aivan uusi, vaan kaikissa maissa ja kaikkina aikoina, ettei kukaan ole yleiseen hyvään tähtääviä suunnitelmiaan kehitellessään despoottisempi kuin ne, jotka ilmoittavat olevansa lähinnä vapaamielisin ryhmä. Historialla on laajoissa puitteissa liikkuessaan esitettävänään hirmuisia esimerkkejä tästä, kun moinen liberalismi on päässyt valtaan, ja omankin aikamme murheellinen historia voi kertoa siitä niin vanhasta kuin uudestakin maailmasta. Emme kuitenkaan nyt puhu tästä revolverin, Bowie-puukon ja syt...

Paikat:

Asiat:

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä:

7.11.1863

Oulussa 7.11.1863 Suuresti ja Korkeasti kunnioitettu Herra Senaattori! Tämän päivän postissa lähtee – luultavasti odottamaton – ehdotus määrärahojen saamisesta säätyjen myötävaikutuksella tai ilman sitä, ei rautateitä eikä kanavia varten, niin rohkeita emme uskalla vielä olla, vaan tavallisten maanteiden rakentamiseen. – Luettuaan ehdotuksen läpi Herra Senaattori ei voine kiistää tämän nöyrän pyynnön kohtuullisuutta, ja sen puolesta puhuu vielä muuan syy, jota ei siinä ole suoranaisesti osoitettu. Tarkoitan sitä, että teiden rakentaminen edistää monien muiden hyötyjen ohella maan ottam...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Ehdotus Mustialan maanviljelysopiston ja Evon metsäopiston yhdistämisestä, lausunto senaatin talousosastossa 28.1.1864

Päivämäärä:

28.1.1864

...jolloin senaattori Snellman lausui, – että Evon metsäopistoa perustettaessa oli tarkoitus ensisijaisesti valmistaa metsämiehiä valtion palveluksessa käytettäväksi. Kun valtio ei itse harjoita maanviljelystä, eivät metsämiehet siten saa koskaan tilaisuutta hyödyntää sitä maanviljelysopetusta jonka he saisivat yhdistetyssä maanviljelyksen ja metsätalouden oppilaitoksessa. Lisäksi on maassa sangen vähäinen määrä maatiloja, joilla metsänhoitaja olisi tarpeen. Toisaalta se metsäalan tuntemus, jonka maanviljelysoppilaat voisivat saada ja jota heidän myös olisi tarpeen käyttää tulevassa toiminn...

Paikat:

Asiat:

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä:

26.9.1864

H:ki 26.9.1864 Rakas Veli! Olen aikanaan saanut ystävälliset kirjeesi elokuun 10. ja 24. päivältä sekä niitä ennen saapuneen kirjeen kruununmetsien tukkien myynnistä. Toivon, että titulus Biesen anomus on hyväksytty niin nopeasti kuin on ollut mahdollista, vaikka ollessani silloin lomalla maaseudulla minulla ei ollut vaikutusta ratkaisuun. Muuten on valitettavaa, ettei kauppakoulun opettajaksi ole voitu palkata oman maan miestä. Suomenkielisellä väestöllä on oikeus vaatia opetusta ainakin teollisuuden, kaupan ja merenkulun aloilla; ja jos missään niin juuri Oulussa toki pitäisi yrittää...

Henkilöt:

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Paikat:

Asiat:

Kirjoitus metsänhoidosta, maanviljelijöistä, kadosta, konkursseista jne., konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Pienillä, omistajalta toiselle siirtyvillä maapalstoilla ei voida harjoittaa pystymetsän hakkuuseen tähtäävää metsänhoitoa. Myös vientiä on tähän mennessä ylläpitänyt vain aarniometsien ajalta vielä säilynyt metsä. Sen raiskaaminen ei ole voinut saada aikaan vaurautta. Siellä missä tämä elinkeino yhä on väestön toimeentulon lähteenä, siellä on raakuus ja köyhyys sen seuralaisena, ja sellaisilla seuduilla on valtion tuki menneinä vuosina ollut eniten tarpeen. Mutta tämä kaikki kuulunee siirtymäajan oloihin, ja kiistämätöntä on, että tämä vara on ollut mittaamaton onni katojen raivotessa. Se ...

Asiat:

Metsäteollisuuden uudistamisehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 31.1.1867

Päivämäärä:

31.1.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Omasta puolestani olisin mieluiten vaatinut metsäylihallitukselta uuden, paremmin perustellun ja tosiasioihin nojaavan lausunnon ja asiaa koskevan esityksen. Sillä jokaiselle täytyy olla ilmeistä, että sahatukkien myynti kruunun metsistä ei riipu siitä, että maan sahanomistajat eivät olisi oppineet ymmärtämään, että valtio ei voi heidän yksityisen voitontavoittelunsa vuoksi lahjoittaa pois maan yhteistä omaisuutta. Tätä veruketta vastaan puhuvat terve järki ja ilmeiset tosiasiat. Yksikään sahanomistaja ei anna sahansa olla joutilaana, jos hän voi vähä...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Robert Örniltä

Päivämäärä:

3.7.1867

Pietarissa 3.7.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori! Kreivi Adlerberg, joka oleskelee parhaillaan Hatsinassa, antoi tehtäväkseni esittää Herra Senaattorille kiitoksensa Herra Senaattorin kirjeestä ja rautatien mahdollisuuksia koskevasta selostuksesta. Samalla kreivi pyysi, että Herra Senaattori ystävällisesti pyytäisi paroni Nordenstamia jouduttamaan säätyjen vastausta viinanpolttoa ja rautatietä koskeviin esityksiin. Kreiville ei ole vielä järjestynyt virallista esittelykäyntiä Hänen Majesteettinsa Keisarin luo, mutta hän toivoo pian saavansa tilaisuuden siihen, ja silloin ratkaistaan m...

Henkilöt:

Björkman (o. s. Silvius), Gustava Vilhelmina

Aleksanteri II

Nordenstam, Johan Mauritz

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Otto Alfthanilta

Päivämäärä:

3.1.1868

Berliinissä 3.1.1868 Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan Päällikkö, Senaattori ja Ritari J. V. Snellman Helsinki Herra Senaattori! Kunnioittavassa viime kirjeessäni, jonka lähetin Pariisista 24 lokakuuta, minulla oli kunnia esittää Herra Senaattorille suunnitelma retkestä Bordeaux’n seudun hartsintuotantoalueille, ja pian sen jälkeen lähdinkin tälle matkalle. Muuan Ranskan valtion palveluksessa oleva metsänhoitaja osoitti minulle erinomaista hyväntahtoisuutta ja näytti minulle kaiken, mitä tähän elinkeinoon sisältyy, joten sain tilaisuuden hankkia tietoa kaikesta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Joukahainen nro VI, 1869: Muutamia huomioita Pohjanmaan maasta ja kansasta

Päivämäärä:

31.1.1869

Olen hieman epäröinyt, pitäisikö minun tälle aikakauskirjalle, jonka ehkä pitäisi pikemminkin sisältää idulla olevien lahjakkuuksien hengentuotteita ja nuorekkaiden toiveiden ilmauksia, tarjota kirjoitusta, joka on todenmukainen ja antaa hyödyllistä tietoa, mutta jossa ei voida välttää vähemmän iloisten aiheiden koskettelua. Kun toimitus on kuitenkin halunnut vanhemmankin väen kirjoittavan tähän julkaisuun, on helposti käsitettävissä, että vanha mies haluaa avustaa antamalla parasta, mitä hänellä on runsaammin kuin nuorisolla, ammentaa kokemuksestaan. Nurkkapatrioottisuudeksi sanottu ilmiö ...

Asiat: