Maanviljelys

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: [Vielä vuoroviljelystä]

Päivämäärä:

1.5.1855

Eräässä myöhemmässä Åbo Underrättelserin numerossa, jota meillä ei tällä hetkellä ole käsillä, on eräässä lukijan kirjeessä koetettu muutamin riuskoin ottein murskata lehtemme numerossa 4 esitetty ehdotus vuoroviljelyn yleisestä käyttöönotosta Suomessa. Olennaisin kyseisen kirjoituksen vastaväite on, ettei meidän artikkelissamme ole otettu huomioon laajentuneen tilan, uuden navetan ja uusien heinälatojen kustannuksia. Mitä ensimmäiseen kohtaan tulee, on kylläkin virhe, ettemme vähentäneet heinäsadosta mitään vasikoiden ja hiehojen ruokintaan menevää osuutta. Mutta kirjoittaja laskee aivan i...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Maanviljelys

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Edelleen vuoroviljelystä Suomessa

Päivämäärä:

1.9.1855

Helsingfors ja Åbo Tidningar -lehdissä on julkaistu nimimerkin –*– lähettämä juttu. Hänestä on tullut innokas lehtiin kirjoittaja – asia, josta voi vain iloita sikäli kuin tämä henkilö asiaankuuluvista ojennuksista oppii kirjoittamaan kunnolla ja osoittamaan jotain järkeä ja kohtuutta näkemyksissään. Jälkimmäisessä suhteessa hän on ottanut merkittäviä edistysaskeleita paljon puhetta herättäneeseen säästöpankkiartikkeliin nähden; silti henkilökohtaisuudet ja haukkumasanat roikkuvat vielä hänen kirjoitustavassaan. Hänen viimeisin tuotteensa on luettavissa Åbo Tidningarin numeroissa 70–72 ja n...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1855: Viipurin läänin maanviljelysseuran toiminta vuodelle 1855

Päivämäärä:

1.12.1855

Wiborgs läns Landtbrukssällskaps handlingar för år 1855. [Viipurin läänin maanviljelysseuran toiminta vuodelle 1855.] Hans Kejserliga Majestäts i Nåder gillade och faststälde förnyade stadgar för Landtbrukssällskapet i Wiborgs län. Kejsarillisen Majesteetin Armossa suodut ja vahvistetut uudet asetukset Maanviljelys-seuralle Wiipurin Läänissä. Nämä kirjaset levittävät yleisön pariin tietoa eräästä talousseurasta, joka ei lainkaan näytä olleen tietoinen siitä, että sen menestyksen pitäisi olla mahdotonta, jollei se esiintyisi Turun seuran haaraosastona. Kumma kyllä, Viipurin maanviljelysseu...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Herra P. Östring: Tavasta ottaa vuoroviljely yleiseen käyttöön Suomessa

Päivämäärä:

1.4.1856

Hra Östringin ”Tidskrift för Landthushållare” [Maatalousmiehen aikakauskirja] vuosikerran 1855 ensimmäinen numero on äskettäin tullut nähtäville kirjakauppaan. On pidettävä onnena maamme heiveröiselle kirjallisuudelle, että jatkuvasti ilmestyy kirjoittajia, joilla on tarpeeksi intoa ja tarmoa hankkia itselleen yleisöä. Sellaisiin yrityksiin kuuluvat täällä kerta toisensa jälkeen syntyneet aikakauskirjat, jotka koskettelevat maataloutta ja teollisuutta; ja se päivä vielä epäilemättä tulee, jolloin nämä ponnistelut synnyttävät lukijakunnan, jolle sellaiset julkaisut ovat kiistatta tarpeen. Ko...

Henkilöt:

Östring, Pehr Edvard

Wegelius, Johan Alarik

Carger, Karl Emil

Gyldén, Claes Vilhelm

Rein, Gabriel

Rabbe, Frans Johan

Reden, Friedrich Wilhelm Otto Ludwig von

Dupin, François Pierre Charles

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1857: Köyhät olot Suomessa

Päivämäärä:

2.5.1857

Kova vuosi on koetellut Suomea. Kun muutamana vuonna on totuttu parempaan, on koettelemus tullut vielä vaikeammaksi kestää, ja vaikein miesmuistiin se on siellä, missä sato kokonaan epäonnistui ja tuonnin estänyt aikainen talvi sai aikaan viljapulan. Tämän seurauksena syntyneestä asiaintilasta olisi yhtä ja toista sanottavaa: totuudenvastaisista kirjoituksista kotimaisissa lehdissä, liioittelevista kuvauksista ulkomaille lähetetyissä kirjeissä, ponnistelujen vähäisyydestä avun aikaansaamiseksi maamme paremmin selviytyneissä osissa, kun sitä verrataan nöyriin ja täysin häpeilemättömiin kiito...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Eriävä mielipide

Päivämäärä:

1.6.1857

Toimitus ei ole uutisia ja lähetettyjä kirjoituksia julkaistessaan havainnut syytä ilmoittaa eriävää mielipidettään kirjoittajan käsitysten suhteen silloinkaan, kun ne ovat enemmän tai vähemmän poikenneet toimituksen käsityksistä. Sillä ei ole sattunut, että sellaiset kirjoitukset olisivat koskeneet oleellisia oloja omassa maassa ja sisältäneet ehdotuksia niiden uudistamiseksi. Niin on kuitenkin useiden väitteiden laita edellä julkaistussa hra E. B:n [J. H. E. Bergh] kirjoittamassa artikkelissa ”Maan verotuksesta varsinkin Suomi huomioon ottaen”. Toimitus nimittäin toivoo, ettei sen vaikene...

Henkilöt:

Bergh, Johan Herman Edvard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Maanviljelys

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Ikävää sanasotaa

Päivämäärä:

10.8.1857

Emme voineet evätä ylläolevalta pikku kiistakirjoitukselta paikkaa lehdestä, vaikka olisi ollut toivottavaa, että se olisi auttanut valaisemaan otsikkonsa mainitsemaa asiaa eikä vain tuulettanut haavoitettua turhamaisuutta. Jos meitä vaadittaisiin vain myöntämään, että tekijän järkeily Suomen maaveron kapitalisoinnista on esimerkki, ei ehdotus, olemme siihen sekä halukkaat että velvolliset. Varauksemme ei siis suuntaudu ehdotusta vaan esimerkkiä vastaan, kun se on otettu oman maan oloista ja väittää esittävänsä toivottavan uudistuksen – ottamatta huomioon eri varauksia sen toteuttamisesta. ...

Henkilöt:

Bergh, Johan Herman Edvard

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Say, Jean Baptiste Léon

Paikat:

Asiat:

Lausunto Keisarillisesta Suomen Talousseurasta Turussa

Päivämäärä:

10.12.1857

Keisarillinen Talousseura on suvainnut kunnioittaa minua kirjeellä 22. toukokuuta tänä vuonna ja kehottanut ilmaisemaan seuralle vähäpätöisen mielipiteeni eräistä maatalouden kohentamista koskevista toimenpiteistä, joita seuran pitäisi esittää alamaisessa lausunnossaan, joka sitä on kehotettu laatimaan Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen. Tietoisena vähäisestä tietämyksestäni ja kokemuksestani kyseisistä aiheista olen kuitenkin katsonut asianmukaisen kunnioituksen Keisarillista Talousseuraa ja sen isänmaallisia pyrkimyksiä kohtaan vaativan minua nöyrästi esittämään, mitä kyseisen ehdotuks...

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1858: Suomen rahakriisi

Päivämäärä:

1.12.1858

Kun niin paljon puhuttu rahakriisi on muissa maissa onnellisesti ohi, ja vain sen vaikutukset enemmän tai vähemmän tuntuvat edelleen jatkuvassa kauppakriisissä, on Suomessa tämä rahakriisi ilmennyt vasta vuoden 1858 jälkipuoliskolla yleisen rahan puutteen muodossa. Syyt ovat kaikille ilmeisiä. Sotavuosien aikana oli, kuten tunnettua, kaikki vienti maan eteläosista lamaannuksissa, kun taas tuonti jatkui, eikä aivan mitättömänä. Laivoja myymällä saadut varat ja Venäjän armeijan ja Venäjän kruunun laskuun toimeenpannut maksut ylläpitivät kuitenkin rahan saatavuutta varsinkin Etelä-Suomessa. Ma...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1858: Tulevasta metsäopistosta

Päivämäärä:

1.12.1858

Kunnioitetun kirjoittajan vaatimuksiin ei ainakaan säästäväisyysnäkökulmasta liene juurikaan vastaan sanomista. Ei myöskään, jos tarkoitus todella olisi Mustialan opistossa opettaa maamme rahvaalle maanviljelystä, sillä jonkinlainen opetus metsän viljelyssä ja säästämisessä näyttäisi järkevästi ajatellen kuuluvan siihen. Mutta kun siellä on toisaalta tarkoitus kasvattaa agronomeja ja toisaalta vain isäntärenkejä, niin teoreettisen metsäopetuksen välttämättömyys ei ole niin ilmeinen. Ensiksi mainituille voidaan pitää sopivimpina, että he omistautuvat pelkästään omalle asialleen. Jälkimmäisil...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: