Kirjallisuus

Kirjallisuus

Morgonbladet 171 ja 178, 28.7. ja 5.8.1879: Opetusalan kokouksen päätöslauselmia

Päivämäärä: 
28.7.1879
I Opetusalan kokouksen keskustelujen täytyy ylimalkaan ilahduttaa jokaista, joka ajattelee vakavasti maamme tulevaisuutta. Kokouksen harvat päivät käytettiin aamusta iltaan sen pääasiaan niin suurta harrastusta ja intoa osoittaen, että se on kunniaksi opettajakunnalle ja osoittaa erinomaisesti sen tottuneen täyttämään velvollisuutensa. On muistettava, että erityisjaostoilla, joihin useimmat kokouksen läsnäolijat kuuluivat, ei ollut kokouksiinsa muuta aikaa kuin aamutunnit ennen klo 11 aamupäivällä, jolloin yleiset kokoukset alkoivat. Myös lukuisat kokouskysymykset lienevät kaikki saaneet va...
Paikat: 

Otto Furuhjelmiltä

Päivämäärä: 
22.12.1879
Pietarissa 22.12.1879/3.1.1880   Jalosukuinen ja Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori!    Säästäväisyyttä ja huolellisuutta noudattaen olen hankkinut pienen omaisuuden ja toivoisin, että osa siitä käytettäisiin kuolemani jälkeen johonkin hyödylliseen ja Suomelle pysyvää etua tuottavaan tarkoitukseen. Korot noussevat noin 2 000 Suomen markkaan vuodessa tai hieman suurempaankin summaan. – Kun en usko tuntevani maata kyllin hyvin voidakseni esittää varman käsityksen siitä, miten nämä rahat olisi parhaiten käytettävä, ja kun tunnen rajatonta luottamusta Herra Senaattorin tietämykseen kaikesta...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Otto Furuhjelmille

Päivämäärä: 
12.1.1880
Helsingissä 12.1.1880   Jalosukuinen Herra Kenraali ja Ritari.    Minulla on ollut kunnia saada kirjeenne tämän kuun 3. päivältä. Olen vilpittömästi kiitollinen siinä minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta sekä aiemmin osakseni saamastani ystävällisestä hyväntahtoisuudesta. Nyt kyseessä olevan kaltaisen isänmaallisen lahjan antamiselle on esitettävissä monia kohteita. Minä kuitenkin pidän yhtä niistä tärkeimpänä. Suurin Suomea tulevaisuudessa uhkaava vaara on maan venäläistäminen. Niin kauan kuin täällä vallitsee sivistys, josta kansa – suomenkielinen, 7/9 – jää täysin osattomaksi, voimat...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 128, 5.6.1880 Kirjallinen Kuukauslehti, toukokuun numero

Päivämäärä: 
5.6.1880
Kirjallisen Kuukauslehden toukokuun numero sisältää Yrjö Koskisen kirjoittaman merkittävän ja kiintoisan kirjoituksen Sprengtporten ja Suomen lähetyskunta, ja on IV osa kirjoituksesta Kiista Magnus Sprengtportenista. Aihe kirjoitukseen on saatu Robert Castrénin teoksesta Suomen lähetyskunta 1808–1809, joka ohimennen hyväntahtoisesti arvioidaan. Siinä ilmenee pyrkimys kiistää Sprengtportenin kaikki myötävaikutus Porvoon valtiopäivien koolle kutsumiseen, mutta hänen ansiokseen päinvastoin pannaan suunnitelma jättää kaikki Pietarin ylimääräisen komission asiaksi. Lisäksi esitetään todisteita l...
Paikat: 

Morgonbladet nro 221, 23.9.1880: Eräästä ruotsalaisesta näkökannasta Suomen kansallisten pyrintöjen arviointiin

Päivämäärä: 
23.9.1880
Morgonbladetin lukijoilla on ollut tilaisuus nähdä, miten ruotsalainen Aftonbladet on käsittänyt nämä pyrinnöt. Uskomme mielihyvin Aftonbladetin vakuutuksen, että Ruotsissa ollaan riittävän valistuneita ja inhimillisiä ottamaan huomioon vieraille ominaisia piirteitä ja työskentelemään yhdessä toisten kansojen kanssa ihmiskunnan kulttuuriin liittyvien tehtävien ratkaisemiseksi. Mutta uskomme myös, että tällä Ruotsin kansan luonteen kauniilla puolella on jopa useampia valistuneempia edustajia, luvalla sanoen, kuin kunnioitetulla lehdellä. Uskomme heidän pitävän ihmiskunnan arvokkaana tehtävän...
Paikat: 

Morgonbladet nro 35, 12.2.1881: ”Elämä on unta!” Puhe Fredrik Cygnaeuksen hautajaisissa

Päivämäärä: 
18.2.1881
”Elämä on unta!” on suuri espanjalainen runoilija [Pedro Calderón] meille sanonut. Ja Vanhan testamentin viisas kuningas sanoo: ”Turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!” Niinpä todellakin! Elämäntaipaleen äärimmäistä rajaa lähestyvästäkin näyttää niin kovin lyhyeltä tämä aika, joka on kulunut siitä, kun hän viattomana lapsena seisoi rakkaan äitinsä vierellä, tähän hetkeen, jona hän jo seisoo hauraana valkohapsisena ukkona. Ja kaikki pyrkimykset ja harharetket ja ilot ja surut, jotka ovat täyttäneet näiden hetkien välisen taipaleen pitkien vuosien päässä toisistaan, näyttävät nyt taaksepäi...
Paikat: 

Frans Wilhelm Rothstenille

Päivämäärä: 
15.3.1881
[suomeksi] Te olette jo toistakymmentä vuotta erinomaisella ahkeruudella lisän­neet Suomalaisen kirjallisuuden varoja lukuisilla hengenne tuotteilla. Teille on Jumala säätänyt runon lahjan; runollisella tavalla olette te myös esittäneet kansamme historialliset vaiheet. Te olette sanomaleh­dissä jakailleet nuorisolle ja vanhoille opettavaista, sivistävää, huvitta­vaa lukemista; lisäksi omille ([ruotsiksi:] Maisteri Rothstén, voiko tämän sanan jättää pois, kun sitä on toistettu liikaa? Siinä tapauksessa vain ”antimillenne”.) antimille olette Te suloisen oman mielen puvussa Suomalaiselle ylei­...
Kirjeenvaihto: 

Eriävä mielipide K. Ignatiuksen teoksen julkaisemisesta, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
15.3.1881
Pyydän saada esittää eriävän mielipiteeni arviosta, jonka valiokunta on esittänyt toht. Ignatiuksen teoksesta, pyrkimättä eriävällä mielipiteelläni mitenkään vaikuttamaan enemmistön päätöksen muuttamiseksi. Jos teos olisi ilmestynyt ruotsin kielellä ja sen jälkeen suomeksi käännettynä, sitä ei tietenkään voitaisi lukea suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen kuuluvaksi. Niin ei kuitenkaan ole tiettävästi tapahtunut. Toht. I. on julkaissut teoksen suomeksi, ja se kuuluu siis kiistatta suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen. Muutenhan alkuperäinen teos ei kuuluisi mihinkään kirjallisuute...
Paikat: 

Kirjallisuuspalkinnon myöntäminen J. Krohnille, luonnos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arvostelijakunnan lausunnoksi 16.3.1881

Päivämäärä: 
16.3.1881
[suomeksi] Arvosteliakunta ei ole määräajalla Marraskuun 2:sta päivästä vuonna 1878 aina 1880 vuoden loppuun kirjapainosta ulostulleiten teosten seasta löytänyt muuta alkuperäisiä suomalaisia varsinaiseen kansallis­kirjallisuuten luettavia kirjoja kuin Krohnin tekemiä: ”Kertomuksia Suom[en] hist[oria]sta, 5 Osa ja ”Elämän havannoita”; kirjoittanut P. Päivärinta. Teos sisältää kahessa vihossa neljä erinäistä tarinaa, ”Kuvauksia kansan elämästä”, tietysti suomalaisen kansan, takaa nimilehti. Waikka tämä teos ei ole ansiota vailla, sitä ei kuitenkaan voi lukea niitten kirjain lukuun, jotka ”ka...
Paikat: