Kirjallisuus

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

12.10.1876

12.10.1876 Parahin Veli Minun mielestäni on suomen kielen asialle suunnattoman suuri onni, jos ystävämme A. Meurman ottaa hoitaakseen Morgonbladetin, joka näyttää muuten kuolemaan tuomitulta, koska nuori sukupolvi on niin kyvytöntä tekemään kelvollista työtä. Olen tarjonnut vähäpätöistä puumerkkiäni ollakseni avuksi – sekä lisäksi [apua] ilman puumerkkiä ad libitum [aivan vapaasti]. Lisäksi laaditaan ehdot vakinaisten avustusten saamiseksi muilta, joista olen puhunut hankkeeseen mukaan Z. Topeliuksen, Reinin ja veljesi. Olen pohtinut juuri A. Meurmanin, Granfeltin, Donnerin saamista mu...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Meurman, Agathon

Topelius, Zacharias

Rein, Karl Gabriel Thiodolf

Granfelt, Axel Fredrik

Paikat:

Asiat:

Berndt Otto Schaumanille

Päivämäärä:

13.12.1876

13.12.1876 H:gissä H. V. Kirjeesi oli minulle aikamoinen yllätys. Mistäpä minä ottaisin 1 200 mk taideteosten hankkimiseen. Tulin 50-vuotiaana professoriksi ja sain elämiseen riittävän palkan elettyäni vuosikausia puilla paljailla ja 12 vuoden kuluttua eläkkeen, joka ei riitä perheeni toimeentuloon. Pitäisikö minun nyt 70-vuotiaana kerätä omaisilleni – tai velkojilleni – taideaarteita? Mitä [teoksen] puutteisiin tulee, olin nähnyt sen. Työ saattaa olla hyvin tehty, mutta aiheeksi otetut kasvot on valittu huonosti, piirteet eivät ole miellyttävät, ja pelkäänpä, ettei tuo teos houkuttele os...

Henkilöt:

Schauman, Berndt Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Berndt Otto Schauman

Johan Oskar Immanuel Ranckenille

Päivämäärä:

22.4.1877

H:gissä 22.4.1877 Suuriarvoinen Herra Lehtori ja Ritari. Suokaa anteeksi, että olen jättänyt arvoisan kirjeenne vastaamatta näin pitkään. En kuitenkaan vielä tiedä, mihin tämä pitää lähettää. Luentoilmoituksesta kuitenkin havaitsen, että Hra Lehtori on vielä Helsingissä. Olette tervetullut käymään luonani, mieluimmin illalla klo ½ 8:n jälkeen, vaikka olen yleensä tavoitettavissa myös aamupäivisin klo 9–12. Lähetän kuitenkin takaisin Arwidssonin kannanotot. Niistä näkyy, että ne ovat hänen nopealiikkeisen mielensä tuotteita. Tiedän, että hän on aina ollut hyvä ystäväni, johon olen myös ...

Henkilöt:

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Arwidsson, Adolf Ivar

Blanche, August Theodor

Carlén, Johan Gabriel

Mellin, Gustaf Henrik

Göransson, Zacharias

Hierta, Lars Johan

Strauss, David Friedrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Johan Oskar Immanuel Rancken

Morgonbladet nro 109, 14.5.1877: Johan Ludvig Runeberg, muistopuhe

Päivämäärä:

14.5.1877

Tämän vielä avoimen haudan ääressä meidän asiamme ei ole puhua Johan Ludvig Runebergin arvosta runoilijana. Aikalaiset ovat esittäneet siitä arvionsa, ja jälkimaailma esittää tuonnempana lisäksi omia puntarointejaan ja arvioitaan. Suurilla lahjakkuuksillahan on sellainen etuoikeus, ettei ihmiskunta koskaan väsy tulkitsemaan heidän työtään. Me tiedämme varmasti, että tämän runoilijan nimi on kirjoitettu unohtumattomaksi historian lehdille ja että hänen runonsa elävät koskaan katoamatta. Meidän sopii sen sijaan ilmaista tämän haudan ääressä se kunnioitus, kiintymys ja kiitollisuus, jota Suomi...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 155 ja 161, 7. ja 14.7.1877: Lyseoiden oppikursseista ja opetuksesta

Päivämäärä:

7.7.1877

I Turun lyseon rehtori on ystävällisesti lähettänyt minulle viime vuositutkintoon laaditun ohjelman, josta lähetyksestä täten saan nöyrimmästi kiittää. Asian vierestäkin velvollisuus vaatii mainitsemaan, että ohjelman mukana oli kiintoisa, lähdetutkimuksiin perustuva K. K. T[igerstedt]:in tutkimus: ”Lisäys Käkisalmen läänin historiaan kuningatar Kristiinan hallitusaikana”. On kaunis ja sopiva saksalainen koulutapa, että siten jollain kirjoituksella todistetaan opettajien kiinnostusta tieteeseen ja kirjallisuuteen. Mutta jotta arvokkaita tutkimuksia kuten kyseinen ei kätkettäisi ja – ehkä un...

Henkilöt:

Tigerstedt, Karl Konstantin

Grube, August Wilhelm

Leinberg, Karl Gabriel

Cornelius Nepos

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin, lausunnot valtiopäivillä 13.10.1877

Päivämäärä:

13.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Kun on ehdotettu, että maassa voimassa olevan sensuurin takia myös oikeus jälkipainoksiin olisi voimassa, niin minusta tämä johtopäätös on vähän sentapainen, että koska kirjailija on yhdessä suhteessa suojaton, on hänen oltava sitä muissakin suhteissa. Toisin sanoen, jos sensuuri ottaa häneltä pois osan hänen omaisuudestaan, tulee jokaisella olla oikeus viedä häneltä loputkin. Sellainen johtopäätös on lievästi sanottuna hämmästyttävä. Mitä taas tulee vaatimukseen, että kirjailijan tai taitelijan tulisi rekisteröidä teoksensa jossakin toimistossa, jotta sen tunnustetta...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Montgomery, Robert August

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Ehrström, Karl Gustaf

Schauman, Berndt Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kirjallisuus

Morgonbladet nro 244, 19.10.1877: Lakivaliokunnan mietintö kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin

Päivämäärä:

19.10.1877

Ei ole koskaan todistettu eikä koskaan voida todistaa, että esim. jonkun kirjailijan omistusoikeus tuotantoonsa olisi toinen kuin jokaisen yksilön oikeus omien henkisten ja ruumiillisten töidensä tuotteisiin. Ero on vain omaisuuden luonteessa. Muu omaisuus koostuu itse työn aineellisesta tuotteesta. Mutta kirjailijan teokselle sen saama aineellinen ilmiasu, käsikirjoitus tai kirjakappale, on vain muoto, joka sellaisenaan on erillisen työn tuote ja erillisen omistusoikeuden kohde. Kirjailijan työn tuote, olkoon kuinka epäaineellinen tahansa, voi silti tulla sopimuksen kohteeksi kuten kaikki ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Morgonbladet nro 245, 20.10.1877: Millä tavoin suomenkielisen kirjallisuuden etua ajetaan ehdotuksessa ”asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin”

Päivämäärä:

20.10.1877

Jokainen joka on pohtinut kahden kotimaisen kirjallisuuden välistä suhdetta tietää, että ruotsinkielisen asun saaneella tieteellisellä ja korkeammalla kirjallisuudella on suurempi lukijapiiri, kun taas karulla ja koko suomenkielisen asun saaneella kansankirjallisuudella on verrattomasti suurempi määrä lukijoita. Koulukirja- ja sanomalehtikirjallisuuden lukijakunta on tasaisemmin jakaantunut, vaikka enemmistö on vielä ruotsinkielistä. Vaikka vapautuisimmekin tästä kahden kirjallisuuskielen onnettomuudesta, sivistyneiden lukijoiden yhteenlaskettu lukumäärä on niin pieni, että kotimainen kirja...

Henkilöt:

Montgomery, Robert August

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Ehrström, Karl Gustaf

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 187 ja 189, 14. ja 16.8.1878: Sosialismi

Päivämäärä:

14.8.1878

Sosialismi on siemenenä ja senhetkisinä vaatimuksina ollut olemassa kaikissa sivistyneissä maissa, kaikkina aikoina. Syynä on se, että niissä on pakosta aina yhteiskunnallista erilaisuutta. Se kasvaa sivistyksen myötä. Mitä enemmän kansan kansallisvarallisuus kasvaa sitä suurempia rikkauksia kerääntyy yksittäisten ihmisten käsiin. Erilaisuutta ei tasoita se, että myös rikkaiden määrä kasvaa. Omistamattomien määrä kasvaa suhteessa paljon enemmän. On itsestään selvää, että tämä erilaisuus ei herätä vain kateutta vaan myös tunteen kärsitystä epäoikeudenmukaisuudesta. Niin kauan kuin uskonnolla...

Henkilöt:

Lassalle, Ferdinand

Marx, Karl Heinrich

Bebel, Ferdinand August

Rothschild, Amschel Mayer

Darwin, Charles Robert

Schopenhauer, Arthur

Gambetta, Léon

Favre, Gabriel Claude Jules

Taine, Hippolyte Adolphe

Paikat:

Asiat:

Constance Ullnerille

Päivämäärä:

30.4.1878

[keväällä 1879] Runojen mitoissa on paljon virheitä. Ks. Huom. Semmoinen on helppo välttää, jos tutkii tarkasti rivi riviltä ja vertaa vastaavaa säkeistöä. On vaarallista painaa tuollaisia runoja, sillä jokainen huomaa virheet ja tuomitsee kokonaisuuden niiden mukaan. ––– On syytä välttää fraaseja pelkästään riimin vuoksi, erityisesti koristeellisia sellaisia. Samoin väärin sijoitettuja, turhia ja mitäänsanomattomia epiteettejä. Huomaatko? ––– On oivaltavaa lopettaa Lopun kohdalla, ts. silloin kun runon ajatus on ilmaistu eikä sen ymmärtämiseen tarvita enempää. ”Pointti”, ratkaisu, kokonais...

Henkilöt:

Ullner, Constance Maria (ent. Gullberg)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto: