Kirjallisuus

Kirjallisuus

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...
Paikat: 

Suomen maantiedettä käsittelevän teoksen julkaiseminen, ehdotus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 1.2.1871

Päivämäärä: 
1.2.1871
Tietämys omasta maasta ja omasta kansasta on kaiken asioiden ymmärtämiseen perustuvan kansalaistoiminnan – jopa yleensäkin yksilön siveellisen kasvatuksen – edellytys. Niinpä tämä tietämys onkin uskonopin tuntemuksen jälkeen laajimmin tarpeellinen tietämyksen laji niin kaikkein sivistyneimmälle henkilölle kuin kansan suurille joukoillekin, ja samalla se on myös helpoimmin omaksuttavissa, se tietämyksen laji, jossa kaikki yhteiskuntaluokat voivat päästä mitä tasa-arvoisimpaan tiedon hallintaan. Voidaan sanoa: sitä ei toki hankita pelkästään kirjoista; se vaatii omien havaintojen tekemistä ja...
Paikat: 

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1871

Päivämäärä: 
16.3.1871
[suomeksi] Seuran juhlapäivän tavallisiin menoihin kuuluu, että seuran esimies muutamilla sanoilla muistuttakoon läsnäolevaisia seuran tarkoituksista ja työstä näiden tarkoitusten toteutumiseksi. Näin minäkin vuorostani tehdessäni en unhota, että meille kaikille täällä läsnäolevaisille ruotsin kieli on vanha tuttava, Suomen sitä vastaan mahtais jollekulle olla oudompi – enkä kiellä, että meidän jokaisen velvollisuus on tavoittaa kaikkien isänmaan ystäväin suosiota seuran tarkoitusten edistyttämisessä – ja minä lisään: paraastakin päästä niiden, jotka Suomalaisen kirjallisuuden menestystä ha...

Puhe Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä: 
29.4.1871
Kaukana niiden suurten poliittisten mullistusten tapahtumapaikoilta, joiden sotainen kumu on kaikunut kautta Euroopan, Suomen kansa vähäisyytensä ja sijaintinsa vuoksi joutuu ainoastaan sivusta seuraamaan, mitä tulevaisuus mahtaa myös sen itsensä osaksi tuoda. Yksikään eurooppalaiseen sivilisaatioon kuuluva kansa ei jää tällaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien ulkopuolelle. Mutta vähäisinkin niistä kykenee luomaan omia kohtaloitaan niissä rajoissa, jotka maailmanhistoria on sille asettanut. Sen tärkein ehto on lämmin isänmaanrakkaus, sen osoittaminen velvollisuuksien uskollisessa ja u...
Henkilöt: 

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä: 
16.3.1872
[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö kirjallisuuden ja taiteen omistus- ja kustannusoikeuksista, lausunto valtiopäivillä 20.4.1872

Päivämäärä: 
20.4.1872
Herra Snellman: Saanen kunnioittavimmin omasta puolestani puoltaa, että kunnianarvoisa sääty hyväksyisi yleisen anomusvaliokunnan mietinnön. Ehkä voisi olla aiheellista olla ottamatta valiokunnan puoltamaan aloitteeseen mitään ehdotuksia tietyistä määräajoista tai vuosista, joiden kuluessa kirjailijan oikeus olisi suojeltu, mutta voisi silti olla soveliasta, että edustuslaitos antaisi jo ennakkoon tätä seikkaa koskevan mielipiteensä tulla Hänen Majesteettinsa tietoon. Omasta puolestani pyydän kuitenkin, että mikäli säilytetään aikaa koskeva määräys työn omistusoikeuden suojelemisesta niin j...
Henkilöt: 
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä: 
1.11.1872
Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
1.3.1873
1.3.1873   Parahin Veli.    Olen lähettänyt Sjöstrandille ”Fritjofin tarun” kuvitetun laitoksen. Kirjansitojalla ovat paraikaa ”Saksa, kuvauksia ja arviointeja” ”Neljä avioliittoa” yksi kappale kumpaakin, arpajaisia varten tietysti. Krohnin kautta saamieni terveisten perusteella olen kirjoittanut pienen kirjoitelman aiottuun julkaisuun – jos sitä tarvitaan ja se kelpaa eikä tule liian myöhään. Ystävyydessä veljellisesti J. V. S:n    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Suomenkielisen lakikirjan kustannuksista, kirje senaatin valtiovaraintoimituskunnalle

Päivämäärä: 
5.3.1873
5.3.1873   Kunnianarvoiselle Suomen Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle    Armollisella päätöksellään 27. elokuuta 1861 on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta kaikkein armollisimmin myöntynyt siihen, että avustuksena Kirjallisuuden Seuran toimesta julkaistavan suomenkielisen lakikirjan kustannuksiin voidaan Kirjallisuuden Seuralle maksaa yleisistä valtion varoista enintään viidentuhannen hopearuplan summa. Tämän lakikirjan piti Kirjallisuuden Seuran laatiman ja Hänen Keisarilliselle Majesteetillee...

K. F. Ignatiuksen suunnitelma Suomen maantieteeksi, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 8.3.1873

Päivämäärä: 
8.3.1873
Olen kovin pahoillani, että huomaan olevani eri mieltä kuin tri Ignatius suunnitelmasta Suomen maantieteeksi, jollaisen kirjallisuusseura on halunnut julkaista. Myönnän kernaasti hänen suuremmat tietämyksensä siitä, mitä tieteelliseltä maantieteeltä vaaditaan. Mutta näkemykseni onkin, että tässä tarkoitetun maantieteen ei tulekaan olla ankaran tieteellinen. Esitän lyhyesti kaksi perustelua. 1. Suunnitelman mukainen maantiede ei valmistuisi moneen vuoteen. 2. Sitä ei tulla lukemaan: se ei nimittäin opeta ketä tahansa miestä ja naista tuntemaan omaa maataan. ––– Ensimmäisen kohdan suhteen tar...