Kirjallisuus

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1861
I. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik. H. 6. II. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. H. 4 [I. Lisiä Suomen luonnon tuntemukseen, kansatieteeseen ja tilastotietoihin. 6. vihko. II. Lisiä Suomen luonnon ja kansan tuntemukseen. 4. vihko].   Vaikka näiden lisätietojen julkaiseminen on sinänsä ansiokasta, sallittaneen kuitenkin huomauttaa, että jaolle kahteen sarjaan ei näytä olevan oikeastaan minkäänlaista perustetta. Saattaisi luulla, että Suomen luonnon tuntemus on samaa, ilmaistaanpa käsite missä muodossa tahansa, ja joskin ”Suomen kansan tuntemus” sisäl...
Paikat: 

Jakob Johan Wilhelm Lagukselle

Päivämäärä: 
9.4.1861
9.4.1861   Hyvä Veli!    Ymmärsin merkintäsi tarkoittavan, että 46. runon säerivit 305–458 (?) pitäisi painaa – mutta otin lyhyemmän kappaleen Castrénin käännöksestä. On tarkoituksen kannalta järkevämpää esittää katkelma ruotsiksi, koska tutkimus on täällä meilläkin tulossa sellaisten lukijoiden käsiin, joista monet eivät ymmärrä Kalevalan suomea – ja sitä luetaan myös Ruotsissa, jossa toivon sen tulevan painetuksi. Ystäväsi ja veljesi J. V. S:n    

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861.   Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1861: 61038 Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1861
Menskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 4:e delen. 1:a afdelningen [N. I., Ihmiskunnan kehityksen historia. 4. osa, 1. nide]. Tma 1860.   Tämä osa ja nide käsittelee aikaa Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta Kaarle Suureen. Nämä kolme vuosisataa ovat vaihe, joka ei kulttuurihistorian näkökulmasta näytä kovin mielenkiintoiselta. Uudet kansat tuhoavat Roomalle kuuluneiden maiden kaupunkien, kylien ja väestön myötä antiikin sivistyksen jäännökset, eikä niillä ole vielä itsellään omaa kulttuuria, jolla se olisi voitu korvata. Tunnetusti ne olivat jo enimmäkseen kääntyneet kristin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1861
A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.)   Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1861
Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland af Matth. Akiander. V delen [M. A., Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä. V osa]. H:ki 1861.   Meidän on ilomielin peruutettava tämän teoksen 4. osan esittelyn yhteydessä antamamme tieto, että se olisi sarjan viimeinen. Tämä ilmoitus johtui johdannossa olleen sanonnan väärinkäsittämisestä. Käsillä olevan 5. osan sisällöstä ilmenee, että odotettavissa on vielä yksi osa, 6. sarjassa. Nämä molemmat osat keskittyvät maan pietististen herätysliikkeiden historiaan. Kirjoittajan kuvaus ja asiakirjat, joihin viitataan, yl...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1861
Storfurstendömets Finlands grundlagar jemte till dem hörande statshandlingar [Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait sekä niihin liittyvät valtiolliset asiakirjat]. H:ki 1861.   On siis päästy niin pitkälle, että yritys sen seikan selvittämiseksi, millä säädöksillä Suomessa on perustuslain asema, on painettuna julkaistu. Tämän olisi epäilemättä pitänyt tapahtua jo kauan sitten; painattaminen olisi ollut mahdollista, tämän näyttää osoittavan se, että varsinaiset perustuslait, vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja voitiin viisitoista vuotta sitten julkaista suomen...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Sanomalehti Barometern

Päivämäärä: 
1.9.1861
Olemme laiminlyöneet tämä uuden lehden esittelemisen. Laiminlyönti antaa meille tilaisuuden nyt jo suositella sitä, koska se eroaa edukseen maan ruotsinkielisistä sanomalehdistä siinä mielessä varsin poikkeuksellisesti, että toimitus tekee työtä ja lehdellä on tosipohjaista sisältöä omasta takaa. Ja kun työnä on kotimaisten olojen valaiseminen, näille ponnistuksille on suotava kaikin puolin tunnustusta, vaikka puutteita vielä korjattavaksi onkin. Lehden epäystävällinen suhtautuminen meihin ei estä meitä toivottamasta sen luonteeltaan vakavammille ponnisteluille kaikinpuolista menestystä ja ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1861
Juridiskt album utgifvet af Robert Lagus. 2:a h. [R. L. (toim.), Kokoelma oikeustieteellisiä kirjoituksia, 2. vihko]. Hki 1861.   Tämän vihkon sisältö on erityiseksi kunniaksi sinänsä kiitettävälle kokoelman julkaisuhankkeelle. Useimmat vihkon artikkeleista ovat nimittäin varsin mielenkiintoisia käytännönkin kannalta; ja vihko on tämän takia hyödyllistä luettavaa joka miehelle. Ensimmäisen artikkelin otsikko on: ”Yhtä ja toista niin vanhemmista kuin uudemmistakin kirjapainotoimintaa koskevista säädöksistämme”. Meidän ei tarvitse vakuuttaa, että pelkästään tämä artikkeli hankkii vihkolle suu...
Paikat: 

Painatustuki L. L. Laurénin teokselle, lausunto historiallis-filologisessa tiedekunnassa 21.10. 1861

Päivämäärä: 
21.10.1861
Niin sanottu havainto-opetus on Pestalozzin ajoista lähtien ollut Saksassa ja saksankielisessä Sveitsissä huolella vaalittu asia. Se minkä lapsi muuten oppii ilman mitään systemaattista järjestystä, siis olioiden erottamisen ja nimeämisen, niiden laadut ja ominaisuudet, on koulun ensimmäisessä opetuksessa tehty systemaattiseksi harjoitukseksi. Ja kun siinä vaaditaan tarkasti ilmaisemaan sitä, mitä ulkoiset aistit tarjoavat, harjoitus on muuttunut määrittelemiseksi, jossa muodossa sitä kutsutaan puhe- ja ajatusharjoitukseksi. Kun havainnon kohteena edelleen eivät ole aistillisen olion ominai...
Paikat: