Kaupankäynti

Kaupankäynti

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Itsepäinen kuin synti

Päivämäärä: 
1.8.1859
Hfors Tidningarin herra R. F. [O. R. Frenckell], joka välttämättä ja mihin hintaan tahansa haluaa olla oppimestarimme, ei salli minkään protestin estää häntä sitä olemasta. Herra R. F. katsoo sanoneensa ennen kuulumattomia asioita pitkällä selityksellään siitä, miten kauppias ansaitsee sekä viennillä että tuonnilla. Tämän tiedon tuottamaa tyydytystä emme ole halunneet hra R. F:ltä riistää. Mutta kun hän erityisesti Litteraturbladetin puoleen kääntyen selittää opettaneensa täten meille, että jokainen maa tuo enemmän omaisuutta kuin vie, olemme katsoneet aiheelliseksi ilmaista, ettemme voi ol...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Muistelmia matkoilta Wenäjältä vuosina 1854–1858. Kirjoittanut Aug. Ahlqvist. Helsingissä 1859.   On tunnettua, että hra Ahlqvist on teoksen otsikon ilmoittamien vuosien kuluessa käynyt tapaamassa suomalaisia kansanheimoja Venäjällä tutustuakseen lähinnä niiden kieleen mutta myös syntyperään, tapoihin jne. Kyseisistä vuosiluvuista poikkeaa kuitenkin vuosi 1854, kun hra A. teki matkoja Viipurin lääniin runoja kokoamaan, joten sen vuoden matkamuistot koskevat omaa maata. Kielitutkimuksissaan hra A. on Castrénin seuraaja ja on ulottanut tutkimuksensa useisiin suomalaisiin kansoihin, joita Cast...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Tämän lehden rahakriisiä koskevista lausumista

Päivämäärä: 
1.12.1859
Helsingfors Tidningar -lehdessä on herra Henrik Borgström artikkelisarjassaan asettunut vastustamaan tässä lehdessä esitettyjä mielipiteitä maan rahaoloista. Tähän on hra B:lle antanut aiheen arviomme hänen esittämistään tiedoista ja vaatimuksista vihkosessa ”Rahatilanne vuonna 1859". Osoitimme nimittäin tämän lehden lokakuun vihkossa, että hra B. oli tuonut tullilaitoksen vientiä ja tuontia koskeviin tietoihin vääriä lukuja, jolloin asia näytti siltä kuin vuosien 1856–57 lisääntynyt tuonti olisi johtunut pelkästään vuoden 1856 kadosta. Oman laskelmamme mukaan hra B. oli mielivaltaisesti li...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Päivämäärä: 
2.1.1860
Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Myös sananen rahakysymyksestä

Päivämäärä: 
1.2.1860
Ei hyödytä mitään jatkaa rahakysymyksen polemiikkia hra H. Borgströmin Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistuja kirjeitä vastaan. Hra H. B. huolehtii edelleen siitä, että hänen yleisönsä ei saa tietää, mitä me olemme tästä kysymyksestä tuoneet julki, kun taas hän on nähnyt vaivaa opettaakseen samaiselle yleisölle, että olemme väittäneet koko joukon sellaista mitä emme ole väittäneet. Kysymyksen selvittämisessä ei voiteta mitään senkaltaisella polemiikilla. Onhan selvää, että H. B. ei kykene näkemään niin menetelmänsä kelvottomuutta kuin myöskään lausumiensa mielipiteittensä virheellisyyt...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maata­louskokouksen asiakirjat

Päivämäärä: 
1.3.1861
Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Sanomalehti Barometern

Päivämäärä: 
1.9.1861
Olemme laiminlyöneet tämä uuden lehden esittelemisen. Laiminlyönti antaa meille tilaisuuden nyt jo suositella sitä, koska se eroaa edukseen maan ruotsinkielisistä sanomalehdistä siinä mielessä varsin poikkeuksellisesti, että toimitus tekee työtä ja lehdellä on tosipohjaista sisältöä omasta takaa. Ja kun työnä on kotimaisten olojen valaiseminen, näille ponnistuksille on suotava kaikin puolin tunnustusta, vaikka puutteita vielä korjattavaksi onkin. Lehden epäystävällinen suhtautuminen meihin ei estä meitä toivottamasta sen luonteeltaan vakavammille ponnisteluille kaikinpuolista menestystä ja ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Rautatiet

Päivämäärä: 
1.4.1862
Kaikenlaisia uusia rataehdotuksia näkyy nousevan esiin samaan aikaan, kun rautateiden rakennustyöt lopetetaan. Ensiksi mainittu seikka tuskin aiheuttaa vahinkoa, niin kauan kuin suunnitelmat pysyvät suunnitelmina; jälkimmäinen on todellinen tappio kansakunnalle. Ehdotus, jonka mukaan olisi luovuttava sisämaan vesistöjen yhdistämisestä kanavilla mereen ja rakennettava sen sijaan rannikon suuntaisia rautateitä, ei voi olla vakavaksi tarkoitettu. Sellainen hanke olisi kohtuuton maassa, jonka ainoana liikenneväylänä on meri ja jossa Saimaan kanava on yhä ainoa helpotusta tuonut yhteys tälle val...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Hallituksen ohjelma vuodelta 1856

Päivämäärä: 
1.7.1862
Tänä vuonna on julkaistu painettuna ”Kertomus Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnosta vuodesta 1855 vuoden 1862 alkuun” . Kertomuksen on laatinut Suomen historiankirjoituksen palveluksessa ansioitunut veteraani Gabriel Rein, jota isänmaan historian ja tilastotieteen tuntemus saa kiittää monista arvokkaista, vaivalloiseen tutkimukseen perustuvista tiedoista ja jonka huulilta yliopiston nuoriso on lähes neljännesvuosisadan ajan saanut isänmaan menneisyyttä koskevan tietämyksensä. Suomea koskevia tilastotietoja ei ole ollut olemassa ennen hänen tähän aihepiiriin kuuluvia töitään. Hra Rein on ny...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato

Päivämäärä: 
1.8.1862
Kaikenmoisten aiheiden käsitteleminen ikään kuin vallalla olisi mitä syvin rauha tuntuu väärältä, ikään kuin ei lainkaan ajateltaisi maata kohdannutta onnettomuutta, jonka pitäisi askarruttaa ja varmasti askarruttaakin kaikkien mieltä. On lähes röyhkeätä ajatella neuvojen antamista tässä onnettomuuden vaikutusten lieventämiseksi. Tartumme kynään mieluummin kiinnittääksemme huomiota onnettomuuden laajuuden arvioinneissa esiintyneisiin liioitteluihin, jotka ovat omiaan lamauttamaan toivoa sen seurausten lieventämisen mahdollisuuksista, ja sellaisiin vaatimuksiin valtiovallan väliintulosta, jo...
Paikat: