Kaupankäynti

Kaupankäynti

Hypoteekkiyhdistyksen noudattamasta menettelystä julkisessa huutokaupassa, selitys yhtiökokouksessa 8.6.1875

Päivämäärä: 
8.6.1875
Johtokunta on aina pitänyt sääntönä, että pakkohuutokaupalla myytävien tilojen huutamista yhdistyksen laskuun vältetään, mikäli vain mahdollista, ja jos huutokauppoihin on ilmaantunut kiinnostuneita ostajia, on tilasta luovuttu sellaisen hyväksi myös yhdistyksen vaatimaa hintaa huomattavasti halvemmalla. Syy tähän menettelyyn on se, että yhdistykselle koituu huutokaupalla hankituista tiloista tavallisesti niin suuria tappioita korkojen menetyksinä ja hallintakuluina, että on edullisempaa heti uhrata huomattava prosenttiluku vaaditusta hinnasta. Nyt kysymyksessä olevassa kaupassa johtokunnan...

Morgonbladet nro 259, 8.11.1875: [Hopean lyönnistä kolikoiksi]

Päivämäärä: 
8.11.1875
Tämän kuun 5. päivän Uudesta Suomettaresta luetaan hyvin kirjoitettu artikkeli ”Suomen Pankki ja mynttilaitos” päivän kysymyksestä: pankkihallituksen ehdotus hopean lyönnistä kolikoiksi yksityisten lukuun pitäisi peruuttaa. Kirjoittaja katsoo voivansa ilmoittaa, että herrat pankkivaltuutetut eivät kumminkaan ole puoltaneet ehdotusta, vaan haluavat vain jättää asian käsittelyn uudelle valtiokonttorille – yhdenmukaisesti tämän auktoriteetin yleisen pyrkimyksen kanssa vapauttaa asianosaiset kaikesta vastuusta ja vaivasta valtion rahaliikenteessä. Uusi Suometar ymmärtää kysymyksen pankin suhtee...
Paikat: 

Morgonbladet nro 63, 16.3.1876: [Huomautuksia artikkeliin Nykyisistä valuuttakursseista]

Päivämäärä: 
16.3.1876
”Kirjallinen Kuukausilehti” sisältää helmikuun numerossaan Y. K:n [G. Z. Yrjö-Koskinen] hyvin valaisevan artikkelin ”Nykyisistä valuuttakursseista”. Otamme vapauden lisätä pari huomautusta sen esitykseen kultakannasta meidän maallemme sekä muutamia sanoja nopeiden toimenpiteiden tärkeydestä kysymyksessä, joihin Kuukausilehti on viitannut. Kirjoittaja tuo nimittäin aiheellisesti esiin pelon yksityisten tappioista, joita pitemmän aikaa jatkuva rahan arvon lasku aiheuttaisi. Voi sanoa, että velkoja on jo nyt vuodessa menettänyt hopeamarkkoina 10 % saatavistaan, eikä menetys silti ole juuri koi...
Paikat: 

Morgonbladet nro 106, 9.5.1876: Miltä pohjalta kultakantaan siirrytään?

Päivämäärä: 
9.5.1876
Yllä oleva kysymys voidaan myös vaihtaa yksinkertaisempaan: millä kultapitoisuudella kultamarkkoja lyödään, ts. kuinka paljon puhdasta kultaa lasketaan yhteen markkaan? Ei tarvitse selvittää lähemmin, että vastaus tähän kysymykseen on koko uudistuksen tärkein seikka. Lehden arvoisilla lukijoilla on jo aiemmin (nro 86) ollut tilaisuus tutustua hra Y. K:n ja meidän erilaisiin käsityksiimme siltä osin kuin on kyse väliaikaisesta toimenpiteestä, että Suomen Pankki lunastaisi setelinsä kullalla jo ennen kuin valtiopäivät kokoontuvat ja kultakanta voidaan ottaa käyttöön, ts. kultaraha julistetaan...
Paikat: 

Morgonbladet nro 176, 2.8.1876: Rahakysymys

Päivämäärä: 
2.8.1876
Yleisöä on ilahdutettu kahdella uudella uutisella, nimittäin ensiksikin, että kultakantaan siirtymistä selvittämään asetettu komitea on kokoontunut, ja toiseksi, että se on hajaantunut kokoontuakseen uudelleen – syksyllä. Olisi houkuttelevaa uskoa, että komitea on puuhaillut jonkinlaisessa kylvötyössä ja nyt jättänyt työnsä Herran säiden armoille, kokoontuakseen taas elonkorjuuaikaan. Tai ehkä vasta parin kuukauden kuluttua valmistuu jokin oppinut puheenvuoro, joka sisältää kullan historian aina Ofirin maan ajoista Ivalojoen kullanhuuhtomoihin. Toivomme, että siinä tapauksessa uusi kokous l...
Paikat: 

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Päivämäärä: 
23.3.1877
Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia perusteita; muun muassa varsinkin, että höyrymyllyjä jo verotetaan, kuten täällä on edellä annettu tiedoksi. Jos taas armollinen esitys hyväksytään viisi vuotta voimassa olevaksi, niin säädyillä on mielestäni riittävä varmuus siitä, että Hänen Majesteettinsa tuolloin tekemä esitys itse asiassa tarkoittaa ...
Paikat: 

Morgonbladet nro 113, 18.5.1877: Dagbladetin käsitteenselvittäjälle

Päivämäärä: 
18.5.1877
Helsingfors Dagbladin numerossa 126 on 11. toukokuuta julkaistu ote Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnan vuosikertomuksesta vuodelta 1876. Siihen sisältyy myös päätös tappiosta, jonka yhdistys on kärsinyt Suomen Pankin nyt kieltäydyttyä myymästä valuuttoja sterlingpunnissa ja Hampurin bankoseteleinä (tai Saksan valtakunnanmarkkoina) yhdistyksen ulkomaisten lainojen lyhennysten maksamiseksi hintaan, josta vuonna 1865 tehtiin sopimus pankin johtokunnan kanssa. Mainitussa selostuksessa on seuraava kohta: Kun lainanottajat maksavat yhdistykselle korkoa Suomen markkoina, mutta markan arvo su...
Paikat: 

Venäläisen vaihtorahan käypyyttä maassamme koskevan säännöksen muuttamisesta, lausunto valtiopäivillä 24.5.1877

Päivämäärä: 
24.5.1877
Herra Snellman pyysi tällä kohden puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Saanen mitä vakavimmin puoltaa käsiteltävänä olevaa esitystä, koska kokemus maassamme on jo aiemmin riittävästi osoittanut, että sellainen säädös kuin tuo hopearuplan käypyyttä koskeva, joka sisältyy raha-asetukseen, johtaa välttämättä keinotteluun. En toki tiedä, mistä hopearuplia voitaisiin etsiä; mutta todennäköistä on, että jotkut niitä löytävät, ja jos niitä käy päinsä löytää, niin varmaa on, että keinottelua tapahtuu. Varsinkin Viipurin kaupungin sijainti on niin sopiva ajatellen Pietarin kauppaa, että siellä tilaisuu...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 115, 116 ja 118, 18., 20. ja 22.5.1878: Liiketaloudellinen asema

Päivämäärä: 
18.5.1878
I On tunnettua, että liike-elämän sairaalloisuus on vanhaa. Sen perussyynä eivät ole sodat, vaan se tavallinen, yltiökeinottelu. Itävallan suuren romahduksen juuret lienevät olleet lähinnä pörssipetkutuksissa. Mutta sen mukaan mitä yleisesti kerrotaan, oli Saksan romahduksen syynä vähintäänkin yhtä paljon teollisuuden todellinen yltiökeinottelu. Sodan aikana oli sekä kotimainen kulutus vähentynyt että vientituotanto laskenut, osaksi koska meri oli Saksalta suljettu. Sodan loppumisen jälkeen piti maan sisällä täyttää teollisuustuotteiden tarve sekä väestölle että armeijoille ja vastata kasva...
Paikat: