Kansantalous

Kansantalous

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä: 
27.2.1867
Tähän keisarillisen senaatin enemmistön nyt puoltamaan esitykseen halusivat kenraaliluutnantti Indrenius ja senaattori Snellman vielä lisätä seuraavaa: ”Koska valtion tulot välillisistä veroista ovat viime vuosina maata kohdanneitten katojen seurauksena osittain vähentyneet, on samanaikaisesti osoittautunut, että siitä huolimatta merkittäviä ylimääräisiä menoja hätää kärsivän väestön auttamiseksi on voitu kattaa valtiota velkaannuttamatta. Kun nyt kyseiset raudankäsittelyn verot ovat tuottaneet valtiolle vuosittain vain noin neljäkymmentätuhatta markkaa, niin ei ole syytä pelätä, että niide...
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö tarpeellisten varojen hankkimisesta maan alkeisopetuslaitoksen parantamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 14.5.1867

Päivämäärä: 
14.5.1867
Herra Snellman: Keskustelussa valiokunnan nyt esillä olevasta mietinnöstä on puhuttu paljon siitä, miten paljon tai miten vähän, kuten muutamat puhujat näyttävät ajattelevan, alkeisopetuslaitosta on Suomessa on rahoitettu, sekä muodostavatko nämä kustannukset sopivan suuruisen osan valtion menoista. Pyydän saada muistuttaa niitä herroja, jotka näyttävät pitävän määrärahaa liian vähäisenä, että valtion on ollut maksettava palkankorotus papistolle sekä alkeisoppilaitoksista koituneita kasvavia kustannuksia. Niin kauan kuin koulunopettajat nauttivat etua saada laskea hyväkseen kirkollisvirkavu...
Henkilöt: 
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan muistio paloviinakysymyksestä, lausunnot valtiopäivillä 20.5.1867

Päivämäärä: 
20.5.1867
Herra Snellman: En ole saanut mitään tietoa siitä, onko pappissääty hyväksynyt ensimmäisen vaihtoehdon muutoksin vai ilman niitä. Mikäli pappissäädyn päätös ei sisällä mitään muutoksia ensimmäisen vaihtoehtoon, niin mielestäni ei ole asialle eduksi, että aateli yhtyisi mietintöön sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Lukuun ottamatta useita pikkuseikkoja, joista on syytä huomauttaa, olen vakuuttunut siitä, että mietinnössä ehdotettu yhden markan vero on liian suuri, jotta sen käytössä ollessa voitaisiin missään määrin saada kuriin paloviinan salapolttoa ja salakuljetusta. Jos säädämme niin ...
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan ehdotus tupakkaverosta, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä: 
24.5.1867
Herra Snellman: Olen tosin hyvin haluton esittämään huomautuksia tätä mietintöä vastaan, mutta katson kuitenkin, että minun on kiinnitettävä huomiota siihen, että tupakkaan kohdistuvaa veroa kutsutaan tässä suostunnaksi, sillä uskoakseni se ei ole aivan oikein. Jos kysymys on siitä, että tämä vero asetetaan tavaran kuluttajille korotettuna tullina, niin voimassa olevien lakiemme mukaan se on asia, josta yksin Hänen Majesteettinsa saa päättää. Jos taas kysymys on maassa tapahtuvalle tupakan tuotannolle asetettavasta valmisteverosta, niin kysymys riippuu kylläkin säätyjen tuesta, haluavatko s...
Henkilöt: 
Paikat: 

Herra Linderin anomusehdotus maaveron poistamisesta, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä: 
24.5.1867
Herra Snellman: Otan itselleni vapauden esiintyä, vaikka minun ei ole katsottu olevan läsnä. Minua ilahduttaa, että niin huomaamaton kuin olenkin ollut, sain silti kuulla tuon väitteen, ja voin vastata siihen esiintymällä nyt tässä. Tunnustan myös, että en voi olla niin kohtelias kuin niin mielelläni toivoisin säädyn yksittäisiä valitusvaliokuntia kohtaan; yritän silti välttää kaikkea positiivista epäkohteliaisuutta, mutta moitteiden esittämistä en voi välttää. Minun on pakko sanoa, että odotin enemmän. On toki ymmärrettävää, ettei kunnioitettava aloitteentekijä ole voinut tällä hetkellä tä...
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenysraudan ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto valtiopäivillä 25.5.1867

Päivämäärä: 
25.5.1867
Herra Snellman: En voi omasta puolestani esiintyä puhuakseni Hänen Majesteettinsa armollisia esityksiä vastaan, koska useimmissa esitysten käsittelemissä kysymyksissä minulla on ollut tilaisuus alamaisimmin esittää ajatukseni Hänen Majesteetilleen. Ja heti kun Hänen Majesteettinsa on tehnyt asiassa armollisen päätöksensä, on se minulle laki. Armollista esitystä vastaan esitetyt perusteet ovat, voin sanoa, vanha tarina, ne on myös esitetty Hänen Majesteetilleen armollisesti arvioitaviksi, mutta Hänen Majesteettinsa ei ole katsonut aiheelliseksi ottaa niitä huomioon. Hänen Majesteettinsa on t...
Henkilöt: 
Paikat: 

Nikolai Adlerbergille syyskuussa 1867, konsepti

Päivämäärä: 
30.9.1867
[saksaksi] Valitan syvästi, etten pysty välittämään Teidän Ylhäisyydellenne lainkaan iloisia tietoja maaraukastamme. Onnettomuus on Jumala paratkoon niin suuri, että tämän talven kurjuutta voidaan vain lievittää, mutta sitä ei voida torjua. Valtion rahat ovat täysin lopussa. Ulkomailta on otettava laina. Olemme ottaneet yhteyden Rothschildin pankkiiriliikkeeseen Frankfurtiin – ja saaneet kielteisen vastauksen. Koska Frankfurtin liikkeen päämies oli kuitenkin ollut tuolloin matkoilla, on vielä toivoa siitä, että hänen kanssaan neuvottelemalla voitaisiin saada jotakin aikaan. Pankinjohtaja Fr...
Kirjeenvaihto: 

Carl Meyer von Rothschildille lokakuussa 1867, konsepti

Päivämäärä: 
31.10.1867
[saksaksi] Jalosukuinen Herra Paroni   Minulla on ollut kunnia ottaa vastaan suuresti arvostettu kirjeenne lokakuun 14. päivältä. Saapuessaan Pietariin havaitsi pankinjohtaja Frenckell, että siellä häntä odotti Stanislavin ritarikunnan 2. luokan rintatähti. Koska tämä on hänen ensimmäinen kunniamerkkinsä, palkitsemisen taso on aivan poikkeuksellinen. Teidän lämmin suosituksenne, Herra Paroni, on otettu asianmukaisesti huomioon. Mutta vielä korkeamman kunniamerkin myöntäminen oli tässä vaiheessa mahdotonta. Vakuutan Teille, että osaan täydellisesti arvostaa herra Frenckellin ansioiden lisäks...

Sahausmaksujen muuttaminen, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1867

Päivämäärä: 
28.11.1867
Senaattori Snellman lausui, että vaikka senaattori kyllä katsoi, että kaikki kotimaiseen vientitavaraan kohdistuvat tullit tulee tuotantoon kohdistuvina suorina veroina poistaa, mutta koska valtio ei maata pahoin koetelleen kadon vuoksi varoihinsa kohdistuneen ankaran kuormituksen takia voi olla ilman niitä tuloja, joiden väheneminen olisi seurauksena sahausmaksun alentamisesta ja poistamisesta nyt heti, niin ei senaattori voinut alamaisuudessa puoltaa porvarissäädyn kyseisen aloitteen hyväksymistä. Senaattori anoi alamaisuudessa saada vastaisuudessa, kun muuttuneet olot ja muut seikat sen ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä: 
2.3.1868
Pietarissa [2.3.1868]   Jalosukuinen Herra Senaattori,    kiitän kohteliaimmin helmikuun 24. päivän kirjeestä, joka täydentää Herra Senaattorin sitä ennen senaatissa esittämää mietintöä, joka koskee otettujen sitoumusten täyttämiseen käytettävissämme olevia varoja. Asia on tärkeä, ja meidän on käsiteltävä sitä sangen rauhallisesti. Tästä syystä pyydän, että saisin suopeutenne avulla ja viipymättä tarkemman selityksen kahdesta esityksessä mainitusta seikasta, joita en ymmärrä. Ensinnäkin Herra Senaattori sanoo kirjeessään: ”Sotilasrahaston varoista saadaan varmasti maksetuksi Erlangerin lain...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: