Kansantalous

Kansantalous

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä: 
9.10.1866
[saksaksi] 9.10.1866 Arvoisa Herra Senaattori    Odotan Teidän kirjoitustanne finanssiasioiden järjestämissuunnitelmasta lähettääkseni sen paroni Sjernvallille, sillä viittaan siihen tänään lähtevässä kirjeessäni ja pyydän häntä tilaisuuden tullen kysymään valtiovarainministeri v. Reuternilta, haluaako tämä ottaa sen vastaan. Erinomaisen kunnioittavasti Kreivi Adlerberg    
Kirjeenvaihto: 

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä: 
30.10.1866
Pietarissa lokakuussa 1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori    Noudattaen kaikkea sitä varovaisuutta, jota keisarikunnan ja sen osan valtiovarainhoitajien arkaluonteiset suhteet edellyttävät, olen onnistunut saamaan Reuternin esittämään toivomuksen, että [Snellmanin laatima Venäjän] raha-asioita koskeva ehdotus lähetettäisiin hänelle. Tämä on nyt tehty. Saamme – tuonnempana, toteutettavista toimista – havaita, salliiko itserakkaus sen ansioiden tunnustamisen. Katsaus meidän raha-asioidemme tilaan osoittaa hallinnon halukkuuden edistää hyödyllistä yritystoimintaa. Pitemmälle meneminen olisi ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Ehdotus valtiontalouden uudistamisesta liikkeellä olevan setelirahan konvertoimiseksi, konsepti

Päivämäärä: 
30.10.1866
[ranskaksi]   1) Keisarikunnan Pankin sijaan perustettaisiin (perustetaan) osakepankki, jolle siirretään ensiksi mainitun varat ja velat siltä osin kuin ne edustavat pankin todellista liiketoimintaa: uusi pankkia saa tehtäväkseen parhaillaan liikkeessä olevien setelien lunastamisen (ks. tasetta A).   2) Kaikki muut Keisarikunnan Pankin asiat luovutetaan Valtion kiinnityslainapankin hoidettavaksi, ja sen hallinto jää hallituksesta riippuvaksi (ks. tasetta B).   3) Osakepankki a) saa 50 vuodeksi yksinoikeuden laskea liikkeelle seteleitä; se voi perustaa konttoreita tai asioimistoja kaikkiin k...

Hypoteekkiyhdistykselle valtion varoista annettava laina, lausunto senaatin talousosastossa 19.11.1866

Päivämäärä: 
19.11.1866
Valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston päällikkö, senaattori Snellman, lausui tähän, voisiko keisarillinen senaatti, ottaen huomioon viime vuosien katojen ja viljantuonnin aiheuttaman maan rahavarojen vähenemisen, samaan aikaan kun erinäiset viennille ja ulkomaanluotolle epäsuotuisat seikat ovat lisänneet rahan tarvetta, katsoa hyödylliseksi, että pankin lainanantoa lisättäisiin, sikäli kuin se olisi mahdollista pankin vakavaraisuus säilyttäen. Pankin johtokunnan viime elokuun 31. päivänä antamasta pankin asemaa koskevasta esityksestä kävi ilmi, että pankin hypoteekkirahastossa on s...
Henkilöt: 
Paikat: 

Rautateollisuuden tuotantovero ja muut maksut, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1866

Päivämäärä: 
28.11.1866
Senaattori Snellman antoi näin kuuluvan kirjallisen lausunnon: Hakijoitten toteamusta, jonka mukaan on valtiontaloudellisesti väärin verottaa tuotantoa, ei mielestäni voida kiistää. Yhtä vähän sitä heidän väitettään, että on kohtuutonta verottaa raudan tuotantoa, kun muut tehdasteollisuudet ovat verosta vapautetut. Poikkeuksen tästä muodostavat ainoastaan myllyt, sahat ja viinanpolttimot, jotka suorittavat tuotantoveroa. Mutta myöskään näistä veroista ei sen kummemmin myllytullia kuin sahausmaksuakaan voi millään perusteella puolustaa. Ensiksi mainittu tekee kalliimmaksi ravintoaineista väl...
Henkilöt: 
Paikat: 

Emil Stjernvall-Walleenille marraskuussa 1866, konsepti

Päivämäärä: 
30.11.1866
Jalosukuinen Herra Paroni.   Kun Jalosukuinen Herra Paroni tiedusteli paroni Mannerheimin välityksellä minulta, olenko saanut kirjelmää Hänen Ylhäisyydeltään valtiovarainministeriltä, sellaista ei ollut vielä saapunut. Nyt olen saanut kunnian ottaa sellaisen vastaan ja pidän velvollisuutenani selostaa sen sisältöä. Kirjelmän olennainen osa on seuraava: [ranskaksi] ”Tämä työ [Suunnitelma Venäjän rahalaitoksen uudistamiseksi] todistaa valistuneesta kokeneisuudesta näissä perin vaikeissa asioissa, ja pyydän teitä, Arvoisa Herra, ottamaan vastaan vilpittömät kiitokseni viestistä, jonka Te olett...
Kirjeenvaihto: 

Kertomus setelinkierrosta, konsepti

Päivämäärä: 
30.12.1866
Pitäisi olla ymmärrettävissä ilman tarkempia selvityksiäkin, että rahan tarvetta esiintyy maassa, joka on neljän vuoden ajan elänyt suureksi osaksi tuontileivällä, vaikka peltoviljelys muutoin on sen tärkein elinkeino. Tässä maassa, jossa vientituotteita on verrattain vähän ja niiden arvo niin vähäinen, on pikemminkin syytä ihmetellä, miten helposti väestö on voinut kestää niin vaikeita vuosia, ja että sen hallussa on vieläkin käypää rahaa sen verran, ettei tuotantoa ole maassamme sen puutteen takia tarvinnut vähentää. Sillä niin todella on – paitsi että kadot ovat tietysti vähentäneet suur...

Nikolai Adlerbergille 1866, konsepti

Päivämäärä: 
30.12.1866
[saksaksi] Vuosien 1854–56 sodan aikana kotimaasta otettiin 1 800 000 ruplan laina sotakustannusten kattamiseksi. Rautatien rakentamiseksi Hämeenlinnaan otettiin 100 000 ruplan laina. Nämä molemmat lainat otettiin vaadittaessa lunastettavia obligaatioita, siis eräänlaisia valtiovarainhallinnon maksusitoumuksia vastaan. Näiden lainojen kurssin vakauttamiseksi Hänen Majesteettinsa teki armollisimmin päätöksen ulkomaisen kuoletuslainan ottamisesta. Vuoden 1862 kadon takia tämä operaatio oli aivan välttämätön. Kun otetaan huomioon meidän taloudellisten olojemme mitättömyys ja se, ettei olojamme...
Kirjeenvaihto: 

Nikolai Adlerbergille, konsepti

Päivämäärä: 
30.12.1866
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti ratkaistavaksi on jätetty senaatin alamainen esitys, että 60 000 markan summa käytettäisiin erilaisiin toimiin maatalouden tilan kohentamiseksi. Nämä toimet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne saavuttavat tarkoituksensa mittavammin vasta etäisemmässä tulevaisuudessa. Halutaan esim. parantaa hevos- ja karjataloutta hankkimalla siitoseläimiä, ja edistää näiden alojen kehittymistä järjestämällä näyttelyitä ja kilpa-ajoja jne. Minun käsitykseni mukaan edullisempia olisivat sellaiset toimet, joilla voitaisiin poistaa maan maataloudessa v...
Kirjeenvaihto: 

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä: 
27.2.1867
Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...
Paikat: