Kansantalous

Kansantalous

Finlands Allmänna Tidning nro 82, 11.4.1864: Viinaveron käyttö

Päivämäärä: 
11.4.1864
Voidaan arvailla, että arvoisien säätyjen toisistaan poikkeavat päätökset tässä asiassa joudutaan sovittamaan keskenään. Siinä yhteydessä voitaisiin kenties ajatella sitäkin, että ulkomaisten lainojen kasautuminen on vaarallinen asia maalle, joka käy niin vähän ulkomaankauppaa kuin Suomi. Rautatielainan ottamista pitäisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Jo nyt maksetaan ulkomaisten velkojen kuoletuksina vuosittain 1 800 000 markkaa. Jos 12 hypoteekkiyhdistyksen 12 miljoonan markan lainasta tulee totta, maksut lisääntyvät noin 700 000 markalla. Maan rahatilanteen kannalta nämä maksut olisiva...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 82, 11.4.1864: Ehdotukset lahjoitusmaiden lunastamisesta

Päivämäärä: 
11.4.1864
Myös tätä koskevissa ehdotuksissa valtionlaina on ensisijainen keino. Jos lasketaan yhteen   Hypoteekkiyhdistyksen laina 12 miljoonaa Rautatielaina 14 miljoonaa Lahjoituslaina vähintään 16 miljoonaa   saamme uusien lainojen summaksi 42 miljoonaa markkaa, jonka vuotuinen lyhennys olkoon 2 400 000 markkaa. Jotta korkoja ym. ei tarvitsisi maksaa hopeassa, ehdotetaan lahjoitustilojen lunastamiseksi kotimaista, ei ulkomaista lainaa. Ei ole luultavaa, että Hypoteekkiyhdistyksen otettua lainansa ja lainattua sen edelleen ulos, maassa olisi paljoakaan yksityistä pääomaa vapaana. Jokin määrä olisi s...
Paikat: 

Lyhyt esitys kruununperilliselle Suomen valtiovarainhallinnosta 16.4.1864, konsepti

Päivämäärä: 
16.4.1864
Kruununperilliselle   Varsinaisia valtionrahastoja on kaksi: Yleinen valtionrahasto ja sotilasrahasto   Nämä kaksi rahastoa olivat vuodesta 1840 yhdistyneinä saman hallinnon alaisina vuoteen 1854, jolloin ne jälleen erotettiin toisistaan eri hallintojen alaisiksi ja sotilasrahasto asetettiin senaatin sota-asian toimituskunnan alaiseksi. Näiden rahastojen lisäksi on valtiolla Suomen Pankin hallinnassa seuraavat rahastot erityisiä tarkoituksia varten: Vaivais- ja työhuonerahasto, johon kertynyt pääoma oli tämän vuoden tammikuun lopussa 2 464 364 markkaa. Sotilashuonerahasto, jossa oli samana ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä: 
14.4.1864
Pietarissa 14./26.4.1864   Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori!    Samalla kun minulla on kunnia ilmoittaa Herra Senaattorille, että pyydetty esitys Suomen rahajärjestelmästä on luovutettu, käytän tilaisuutta esittääkseni Herra Senaattorille vilpittömän kiitokseni siitä suuresta työstä, jonka Herra Senaattori on tehnyt laatiessaan kyseessä olevan arvokkaan ja valaisevan esityksen, ja minulla on kunnia olla täydellisintä kunnioitustani vakuuttaen Suuresti kunnioitetun Herra Senaattorin nöyrin palvelija Alex. Armfelt    
Henkilöt: 
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
3.9.1864
Helsingissä 3.9.1864   Jalosukuinen Herra Kreivi.    Otan vapauden lähettää Herra Kreivin suopeamielisesti harkittavaksi oheisen nöyrän ehdotuksen. Kyseessä on niin tärkeä asia, että olen pitänyt velvollisuutenani korjata laiminlyöntini asian hoitamisessa virallista tietä. Mikäli Herra Kreivi suopeamielisesti hyväksyisi ehdotuksen, sen esittämistä Hänen Majesteetilleen voitaisiin toki perustella Euroopassa päivittäin yhä vaikeutuvalla rahatilanteella ja sillä varmalla ennakkotiedolla, ettei senaattikaan puolla valtionlainaa – jolloin on välttämätöntä ajatella sellaisia ratkaisuja, joiden av...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä: 
4.11.1864
Pietarissa 4./16.11.1864   Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori.    Minulla on ollut kunnia ottaa vastaan Herra Senaattorin yksityisiä kirjeitä ja kiitän kohteliaimmin niissä kerrotuista tiedoista. Mitä tulee suomen kielen asiaan, olen viime kirjeessäni ilmoittanut Herra Senaattorille, minkä mielipiteen Suomen asiain komitea on asiasta esittänyt. Mitä taas valtiontaloutta koskevaan kysymykseen tulee, uskon voivani varmoin perustein olettaa, että kun asia saapuu senaatin toimesta tänne, Hänen Keisarillinen Majesteettinsa kutsuu mainitun kysymyksen erityisen painavan merkityksen takia Armol...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä: 
7.11.1864
Pietari 7./19.11.1864   Suuresti kunnioitettu herra Senaattori,    Perinpohjaisesti harkittuani Herra Senaattorin viime kirjeiden sisältöä – kirjeiden, jotka olen ottanut vastaan yhtä suurta iloa tuntien kuin tähänkin saakka – kiiruhdan ilmoittamaan, että ne ovat antaneet aiheen pitkiin keskusteluihin, joissa Kreivi on päätynyt sille kannalle, että Herra Senaattorille on järjestettävä tilaisuus käsityksensä esittämiseen henkilökohtaisesti Armolliselle Herrallemme ja Keisarillemme. Tilaisuus tähän tarjoutuu heti kun kysymys valtiontalouden hoidosta saapuu ratkaistavaksi. Täällä on silloin ko...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
1.12.1864
Helsingissä 1.12.1864   Jalosukuinen Herra Kreivi!    Vaikka 28. päivän sähke aiheutti huolia, ryhdyin tietysti heti toimiin noudattaakseni sitä. Vaikein esteeksi noussut työasia oli vuoden 1865 tulo- ja menoarvio – joka nyt esitettiin eilen pikavauhtia senaatille; ja olen siis valmis noudattamaan heti Jalosukuisen Herra Kreivin kunnianarvoisia lisäohjeita. Koska posti ei eilen kuitenkaan tuonut sellaista, mieleeni on virinnyt iloinen toive, että kaikki on jo ratkaistu ja Herra Kreivin valistuneen ja lämpimän suosituksen nojalla on saavutettu hyvä tulos; tästä syystä odotan tunnista tuntiin...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Alexander Armfeltilta, sähke 1.12.1864

Päivämäärä: 
1.12.1864
Senaattori Snellman H:ki   Esitys Hypoteekkiyhdistyksen avustamisesta ei kohtaa vaikeuksia, mutta koska asia riippuu muista valtiontaloudellisista kysymyksistä, joista on täällä keskusteltava, kysytään onko lainaneuvottelijoiden lähtö sopivaa ennen senaattorin saapumista tänne. Armfelt    
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Alempien virkamiesten palkankorotuksista valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä, lausunto talousosastossa 16.2.1865 (sub secreto [salainen])

Päivämäärä: 
16.2.1865
12. Kun nyt ne lisäykset, joita senaatti aiemmin oli päättänyt anoa, on merkitty pöytäkirjaan, katsoi senaattori velvollisuudekseen ilmoittaa, että ne menojen lisäykset, jotka Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on jo hyväksynyt, ja ne, joista senaatti on ennen tätä tehnyt alamaisen anomuksen, ylittävät tämän vuoden tulo- ja menoarvion yhteensä 52 871 markalla. Ja kun tähän lisättiin nyt kysymyksessä olevat 10 706 markan lisäykset, tulee kokonaissummaksi 13 582 markkaa. Tulo- ja menoarviossa oli säästöön laskettu jääneen 81 470 markkaa, ja tästä lasketusta ylijäämästä olisi siis jäljellä 17 ...
Henkilöt: 
Paikat: