Kansantalous

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä:

1.12.1861

Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...

Henkilöt:

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Porthan, Henrik Gabriel

Arwidsson, Adolf Ivar

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Paloviinaverotuksesta

Päivämäärä:

1.12.1861

Tuskin erehdymme arvioidessamme, että keis. senaatin toukokuun 4. päivän pöytäkirjassa 38. kohtana mainittu ehdotus viinanpolton vapauttamisesta ja ankarammasta verottamisesta kuuluu ensimmäisten valtiopäivien ja siis myös [tammikuun] valiokunnan pohdintojen tärkeimpiin kysymyksiin. Kysymyksen suuri tärkeys ei johdu pelkästään sen ratkaisun vaikutuksesta paloviinan saatavuuteen ja kulutukseen maassa, vaan myös siitä eräässä aiemmassa artikkelissa osoittamastamme ja muutenkin tiedetystä seikasta, etteivät valtion nykyiset varat anna mahdollisuuksia sellaisiin maan henkistä ja aineellista vau...

Henkilöt:

Zilliacus, Henrik Wilhelm Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1862: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.5.1862

Toivomme koko Suomen kansan tavoin, ettei tämän kysymyksen ratkaisemista enää tarvitse odottaa edes monta päivääkään. Se on luultavasti ratkaistu, jo ennen kuin lehden tämä numero näkee päivänvalon. Venäläisen setelirahan arvo on nykyisin virallisesti 10 ½ prosenttia sen nimellisarvoa vähäisempi, ja tämä kurssi on ollut voimassa jo pitkään. Tämä toimenpide ei ole oikeastaan aiheuttanut mitään muutosta. Henkilöllä, jolla oli 12. toukokuuta hallussaan ruplan seteli, oli varoja vain 89 ½ kopeekkaa. Toukokuun 13. päivänä hän saattoi tätä seteliä vastaan saada nämä 89 ½ kopeekkaa hopearahana, mi...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Machiavelli, Niccolò

Nesselrode, Karl Robert von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Avustustoimet

Päivämäärä:

1.9.1862

Kaikista toimista, joihin pitäisi ryhtyä sadon epäonnistuttua maan pohjoisosassa, ensimmäinen ja tärkein oli talven aikana tarvittavan leipäviljamäärän sekä ensi vuoden kevätkylvöihin tarvittavan siemenviljan hankkiminen ennen purjehduskauden päättymistä. Tämä välttämätön tehtävä on nyt suoritettu. Jo tilattu ja riittäväksi arvioitu viljamäärä on mitä todennäköisimmin perillä kaupunkien satamissa ennen lokakuun loppua. Apua ei ole vielä koskaan ollut näin runsaasti ja näin nopeasti saatavissa. Muistamme kaikki, miten vielä 1856 suurin osa tarvittavasta viljamäärästä oli vedätettävä talvikel...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1863: Valtion ja Hypoteekkiyhdistyksen laina

Päivämäärä:

2.1.1863

Frankfurtissa sovittu valtionlaina tekee 4 2/5 miljoonaa taaleria. Irtisanottavissa oleva kotimainen valtionvelka puolestaan kohoaa talousosaston ilmoituksen mukaan 3 134 200 hopearuplaan. Näemme siis, että olkoon Frankfurtin eli Rotschildin lainan pääomanalennus kuinka suuri hyvänsä, niin tuo laina ei voi olla tarkoitettu vain mainittujen kotimaisten lainojen lunastamiseen vaan tähän käytettynä siitä täytyy jäädä yli vielä noin miljoona ruplaa. Keisarillisessa manifestissa 13. joulukuuta tänä vuonna ilmoitetaan, että lainan tehtävä on myös hankkia metallirahaa maan sisäistä kiertoa varten....

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Valtiontuloista ja valtionmenoista

Päivämäärä:

1.2.1863

On varsin tavallista nähdä päivälehtien kuvailevan jonkin maan hallitusta ahnaaksi sudeksi, joka ei ajattele muuta kuin verojen ja valtiontulojen lisäämistä, kun taas ”köyhää kansaa” kuvataan lammaslaumaksi, joka tuon hallituksen rahanhimon tyydyttämiseksi kynitään ja nyhdetään paljaaksi ihoa myöten. Mikä isänmaanystävä onkaan siis se, joka yhtyy tähän tapaan esittää vallitsevia olosuhteita, ja mikä kansan, tai oikeastaan kärsivän, sorretun ihmiskunnan ystävä onkaan se, joka vielä vahvistaa tätä kuvaa joillakin väreillä ja joka esittää veronmaksajien kurjuuden todella viiltävästi! Tällainen...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1863: Vielä valtionlainasta ja Hypoteekkiyhdistyksestä

Päivämäärä:

1.2.1863

Edellinen kirjoituksemme tästä aiheesta sai vastineen Finlands Allmänna Tidningin numerossa 37. Vastineen sisällön perusteella arvelemme sen olevan lähtöisin Allm. Tidningin toimituksesta; siksi emme myöskään pidä vääränä, jos epäilemme tiettyjen siinä esitettyjen tietojen oikeellisuutta. Vastineessa ei puututa siihen, onko oikein vai väärin, että kuoletusrahasto tukisi lainalla Hypoteekkiyhdistystä. Sen kirjoittaja koettaa vain osoittaa, että äskettäin otettu ulkomainen valtionlaina ei anna mitään mahdollisuutta tällaiseen tukemiseen. Tärkeintä, mitä tässä suhteessa sanotaan, on seuraava: ...

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

6.2.1863

Helsingissä 6.2.1863 Jalosukuinen Herra Kreivi! Vastaukseksi Jalosukuisen Herra Kreivin kunnianarvoisaan kirjeeseen tammikuun 27. päivältä minulla on kunnia ilmoittaa: Suomen valtionkassa on kadon takia joutunut suorittamaan ylimääräisenä menona noin 1 200 000 hopearuplaa eli kolmasosan vuosituloistaan. Näissä oloissa ei voida ajatellakaan lainojen maksamista ennen niiden erääntymistä. Laina on sitä paitsi otettu rautatien rakentamiseen, eikä rautatie ole vielä täysin kattanut liikennöintikustannuksiakaan, saati korvannut käytettyjä varoja ja korkoja. Venäläisten obligaatioittemme mene...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Ehdotus valtiopäiväesitykseksi kansakoulujen määrärahoista ym., konsepti

Päivämäärä:

20.3.1863

Hänen Majesteettinsa Keisari, joka asianmukaisten viranomaisten laatimien, suuriruhtinaskunnan yleistä tilaa koskevien selontekojen perusteella on havainnut tarpeelliseksi tietyt uudet toimenpiteet maan henkisen ja aineellisen kulttuurin edistämiseksi, on armollisimmin määrännyt keisarillisen Suomen senaattinsa laatimaan tavoitteita varten tarvittavat suunnitelmat Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista harkintaa varten. Ottaen huomioon näiden toimien suuren merkityksen ja niiden toteuttamiseen nykypolvelta vaadittavat uhraukset, on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa katsonut tarpeell...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Ehdotus valtiopäiväesitykseksi suostuntakysymyksessä, konsepti

Päivämäärä:

20.3.1863

[Mutta] kun sotavuosina 1854–5 tullitulot vähenivät yhteen kolmasosaan sotaa välittömästi edeltäneestä määrästään, oli pakko ottaa käyttöön valtionkassan sellaisia tarkoituksia varten tehdyt säästöt juoksevien valtionmenojen kattamiseksi. Tämän lisäksi oli sodasta johtuvat erityiset menot osittain katettava suorilla valtion määrärahoilla, jotka rasittivat budjettia vielä sodan päättymistä lähinnä seuranneina vuosina. Valtion tulot havaittiin kuitenkin riittämättömiksi sotakustannusten kattamiseen, mutta Hänen Keisarillinen Majesteettinsa ei silti halunnut perustuslaillista oikeuttaan käyttä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: