Kansanopetus

Morgonbladet nro 78, 7.4.1875: Puhe Vilhelmin päivänä 1875

Päivämäärä:

7.4.1875

Kiitän kohteliaimmin tästä vierailusta; jälleen saan toistaa kuten joka vuosi ennenkin, ettei ole minun vikani, että vaivaan herroja näin kauan, vaikka en tietenkään ole siitä myöskään kovin huolissani. Otan uuden päivän vastaan kuten jokainen, jolla on rakkaita yhteyksiä muihin ihmisiin. Elämän jatkumisen lahja otetaan harvoin vastaan kiittämättömästi. Elän nykyisin niin eristynyttä elämää, että tiedän vain kuulopuheiden perusteella, mitä maailmassa tapahtuu. Niinpä en myöskään tiedä paljonkaan yliopiston sisäisessä elämässä tapahtuneista muutoksista – vain sen verran kuin julkisuuteen saa...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 231, 5.10.1876: Yhteiskunnalliset ja kansalliset edut

Päivämäärä:

5.10.1876

Yliopiston hra rehtorin puhetta avajaisjuhlallisuuksissa ei ole julkaistu. Sen sisällöstä on vain lehtien yhteenvetoja. Mutta ne ovat yhtäpitäviä siinä, että puhe kosketteli lähinnä yliopiston nuorison kiistoja ruotsin- ja suomenkielisen väestön ja kielten molemminpuolisista oikeuksista maassa, ja että hra rehtori korosti sitä, että jos kysymys käsitetään vain yhteiskunnalliselta kannalta, ei ole mitään syytä puoluesotaan, mutta että kansallisuuskysymyksen eli suomalaisen tai ruotsalaisen kansallisuuden sekoittaminen siihen saa aikaa puolueintoa ja katkeruutta. Siksi voi olettaa, että tämä ...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Runeberg, Johan Ludvig

Frese, Jakob

Creutz, Gustaf Filip

Franzén, Frans Mikael

Paikat:

Asiat:

Kouluylihallituksen kertomuksesta vuosilta 1870–1875, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1876

Tätä kertomusta voi monessa suhteessa sanoa surulliseksi tarinaksi. Oltakoon koululaitoksen järjestämisestä yleensä ja erityisesti meidän maassamme mitä mieltä tahansa, kukaan ei kuitenkaan voi olla valittamatta sitä lainsäädäntötapaa, jota on noudatettu koulua järjestettäessä ja josta kertomus antaa hyvin peitellyn, mutta silti riittävän murheellisen kuvauksen. Se antaa vaikutelman juonittelusta, jossa apua etsitään monessa tapauksessa siirtämällä ratkaisu instanssille, jolta ei voida odottaa eikä myöskään pidä vaatia asiaa koskevaa näkemystä. Ja valitettavasti nähdään myös kovin vähän vas...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Vuoden 1878 ja seuraavien vuosien suostuntaveron maksaminen, lausunto valtiopäivillä 2.3.1877

Päivämäärä:

2.3.1877

Pyydän nöyrimmin saada viedä ritariston ja aatelin aikaa lyhyellä lausumalla vuoden 1878 ja sitä seuraavien vuosien suostunnan maksamista koskevan Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta. Lausuma koskee sitä esityksen osaa, joka käsittelee varsinaista suostuntaa ja sen ehdotettuja maksuja. Ritaristolle ja aatelille lienee täysin tunnettua, miten suuri määrä aloitteita näillä valtiopäivillä on jätetty toisaalta suomalaisten koulujen perustamisesta ja toisaalta suomen kielen käytön edistämisestä tuomioistuimissa ja hallinnossa. On varmasti liian vähän sanottu, jos sanotaan, että nä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 86, 16.4.1877: Mielipiteitä suomenkielisten oppikoulujen tarpeesta

Päivämäärä:

16.4.1877

Vaikka lukuisia vastalauseita on jo esitetty koululaitoksen ylihallituksen ”Alamaisessa Kertomuksessaan” esittämiin mielipiteisiin sellaisten oppikoulujen perustamisesta, joissa suomi on opetuskielenä ja näiden mielipiteiden mukaisiin toimiin sanottujen koulujen suhteen, ei näytä tarpeettomalta lisätä todistelua vastalauseiden oikeutuksesta, varsinkin kun näitä mielipiteitä ja toimia on haluttu julkisuudessa puolustaa. Rajoitun tällä kertaa käsityksiin, jotka antavat melko runsaasti tarkastelun aihetta. Se käy ilmi kertomuksen sivuilta 16 ja 17, missä sanotaan: Ylihallitus antoi 16. maalisk...

Henkilöt:

Dumas, Alexandre, vanhempi

Kock, Charles Paul de

Runeberg, Johan Ludvig

Franzén, Frans Mikael

Paikat:

Asiat:

Maan kansakoululaitoksesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä:

22.5.1877

Herra Snellman: Ottaisin vapauden tehdä huomautuksen, että olisi ehkä aiheellista, että kun seminaarikurssia käymätön henkilö saa seminaarin johtajan tekemän kuulustelun perusteella nauttia eläkettä, tulisi yhden tai useamman seminaarin opettajan osallistua tuohon kuulusteluun. Vaikuttaa kummalliselta, että kun henkilön kuitenkin on saavuttava seminaariin, jätettäisiin vain johtajan asiaksi yksinään panna toimeen eläkkeeseen oikeuttava tutkinto. Parempi toki on, että kun kuulustelijoita on saatavissa, niin kuulustelun tekee kaksi henkilöä tai ainakin toinen on sitä todistamassa. – – Herra S...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kansanopetus

Oppipakon käyttöönotosta Suomessa, lausunto valtiopäivillä 30.5.1877

Päivämäärä:

30.5.1877

Herra Snellman: Omasta puolestani pitäisin arveluttavana, että maamme rahvasta yritettäisiin pakolla saada perustamaan kansakouluja, varsinkin sellaisia kuin nyt on perustettu. On aivan totta, että näitä kouluja voivat käyttää vain harvat useimmilla maamme seuduilla, koska etäisyydet ovat niin pitkiä ja koska paikassa, johon koulu perustetaan, on vanhemmilla vain harvoin mahdollisuus saada lapsilleen majoitusta ja toivomansa kaltaista hoitoa. Ennemmin olisi toivottavaa, että määrättäisiin kaikki kylät tai talojen ja tilojen ryhmät, joissa talot sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että lapsil...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 126, 4.6.1877: Morgonbladetin toimitukselle. Oikaisu

Päivämäärä:

4.6.1877

Selostuksessa ritariston ja aatelin täysistunnosta 29. päivänä esitettiin, että allekirjoittanut lausui vastustavansa yleisen anomusvaliokunnan mietintöä kansakoulun määräämisestä jokaiseen kuntaan. Asian laita on niin, että puolustin mietintöä. Muissa lehdissä lienee sama väärä tieto. Pyydetään nöyrimmästi oikaisua. J. V. Snellman

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Morgonbladet nro 135, 143 ja 146, 14., 23. ja 27.6.1877: Koululaitoksen tuorein uudistus.

Päivämäärä:

14.6.1877

I Arvoisa lukija suvainnee seuraavan johdannoksi palauttaa mieleen kirjoituksen numerosta 86: ”Mielipiteitä suomenkielisten oppikoulujen tarpeesta”. Arvio uudistuksen hyödystä jää tuskin epävarmaksi, jos vertaa maan koulujen uudistamisen tuottamaa hyvää kaikkeen sen aiheuttamaan monivuotiseen sekaannukseen ja lisää siihen nykyisen koulujärjestelmän puutteet. Sen toteuttamisaikaan ei kannattanut lausua varoituksen sanaa. Viisaat miehet oivalsivat selvästi, että samat viranomaiset eivät saisi johtaa kirkkoa ja koulua ja että kolme erillistä koulua veivät maan suoraan perikatoon. Se, mitä kirk...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Morgonbladet nro 155 ja 161, 7. ja 14.7.1877: Lyseoiden oppikursseista ja opetuksesta

Päivämäärä:

7.7.1877

I Turun lyseon rehtori on ystävällisesti lähettänyt minulle viime vuositutkintoon laaditun ohjelman, josta lähetyksestä täten saan nöyrimmästi kiittää. Asian vierestäkin velvollisuus vaatii mainitsemaan, että ohjelman mukana oli kiintoisa, lähdetutkimuksiin perustuva K. K. T[igerstedt]:in tutkimus: ”Lisäys Käkisalmen läänin historiaan kuningatar Kristiinan hallitusaikana”. On kaunis ja sopiva saksalainen koulutapa, että siten jollain kirjoituksella todistetaan opettajien kiinnostusta tieteeseen ja kirjallisuuteen. Mutta jotta arvokkaita tutkimuksia kuten kyseinen ei kätkettäisi ja – ehkä un...

Henkilöt:

Tigerstedt, Karl Konstantin

Grube, August Wilhelm

Leinberg, Karl Gabriel

Cornelius Nepos

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat: