Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 6, kesäkuu Alexander Armfelt: Yhteiskunnallisesta ja poliittisesta vapaudesta

Päivämäärä:

1.6.1863

Kun kristityt kansat alkoivat vähitellen tunnustaa maallisella elämällä olevan jonkinlaista arvoa ja lakkasivat useimpien itämaisten kansojen tavoin pitämästä sitä syntiinlankeemuksen vuoksi säädettynä rangaistuslaitoksena, niin he kuitenkin pysyivät sillä kannalla, että ihmisyhteisö olisi olemassa inhimillisen heikkouden ja pahuuden vuoksi. Tältä kannalta tarkasteltiin avioliittoa, perhe-elämää ylipäänsä, ja myös valtiota. Vähitellen näille yhteisöille tosin annettiin jumalallinen pyhyys: avioliitosta tuli katolinen sakramentti, valtio sai oikeutuksensa kirkolta, joka pyhitti valtiovallan ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1863: Valtiopäivät

Päivämäärä:

1.6.1863

Tämän muiden tehtäviensä ohella hoidettavan sivutyön rasittama toimittaja oli jo kauan sitten asettanut valtiopäivien lopettamisen oman sanomalehtikirjoittelunsa päättymisajankohdaksi. Ennalta arvaamattomat, runsaasti työtä ja vaivaa aiheuttaneet olosuhteet ovat nyt saaneet aikaan sen, ettei tämä toiminta jatku edes valtiopäivien alkuun saakka. Toimittaja ei kuitenkaan halua lopettaa ilman että hän muutamalla sanalla käsittelisi tätä isänmaalle niin tärkeää tapahtumaa. Olemme eräässä tämän numeron aiemmassa artikkelissa tavalliseen tapaan avoimesti lausuneet julki totuuden, että valtiopäivä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä:

26.9.1864

H:ki 26.9.1864 Rakas Veli! Olen aikanaan saanut ystävälliset kirjeesi elokuun 10. ja 24. päivältä sekä niitä ennen saapuneen kirjeen kruununmetsien tukkien myynnistä. Toivon, että titulus Biesen anomus on hyväksytty niin nopeasti kuin on ollut mahdollista, vaikka ollessani silloin lomalla maaseudulla minulla ei ollut vaikutusta ratkaisuun. Muuten on valitettavaa, ettei kauppakoulun opettajaksi ole voitu palkata oman maan miestä. Suomenkielisellä väestöllä on oikeus vaatia opetusta ainakin teollisuuden, kaupan ja merenkulun aloilla; ja jos missään niin juuri Oulussa toki pitäisi yrittää...

Henkilöt:

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

9.11.1864

Helsingissä 9.11.1864 Jalosukuinen Herra Kreivi. Esitän kunnioittavan kiitokseni syyskuun 15. päivän kirjeestä, jolla Jalosukuinen Herra Kreivi hyväntahtoisesti kunnioitti minua. Olen täysin samaa mieltä kuin Herra Kreivi ilmoitti olevansa suomen kielen virallista käyttöä koskevien toimien arkaluonteisuudesta. Pyydän kuitenkin Herra Kreiviä suomaan anteeksi, että pidän edelleenkin niiden osalta arkaluonteisimpana asiana sitä, voidaanko Hänen Majesteettinsa antama armollinen käsky ja hänen lupauksensa tehdä tyhjiksi. Järkevästi ei voida epäillä kahdenkymmenen vuoden riittämistä uudistuk...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Nordenstam, Johan Mauritz

Asiat:

Termit:

Kirjeenvaihto:

Fredrik Kristian Nybomilta

Päivämäärä:

25.4.1868

Haminassa 25.4.1868 Herra Joh. Wilh. Snellman. Helsinki. Herra Senaattori! Saatuani kunnian ottaa vastaan kunnianarvoisa kirje tk. 22. päivältä esitän vilpittömän kiitokseni siitä. En ole vielä onnistunut saamaan tarjousta ystäviltäni Malmöstä, mutta heillä on edelleen minulta voimassa oleva tilaus 1 000 tynnyristä ohraa ja 1 000:sta kauraa ja odotan tietoja millä hetkellä tahansa. Olen pahoillani siitä, että Hra Senaattori on hyväntahtoisesti halunnut tarjota minulle palkkiota Englannin-matkastani, kun jo siinä keskustelussa, jonka Hra Senaattori suvaitsi suoda minulle Helsingissä, ol...

Henkilöt:

Nybom, Fredrik Kristian Jeremia

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Fredrik Kristian Nybom

Anjalan liiton ajatus itsenäisestä Suomesta, lausunto Suomen Tiedeseuran kokouksessa 12.12.1870

Päivämäärä:

12.12.1870

Koska seuran huomiota ei tässä kokouksissa enempää tarvita arvokkaampiin tiedonantoihin, haluan lisätä pöytäkirjoihin muutaman sanan pienestä joukosta asiakirjoja, jotka koskevat Suomen oloja ja jotka ovat hallussani. Vaikka niillä ei ole erityisempää merkitystä, olisi niiden ehkä sopivaa saada paikkansa Lisiä-sarjassa. Kyseiset asiakirjat lähetettiin minulle jo useita vuosia sitten. Ne ovat osittain jäljennöksiä ja osittain käännöksiä Venäjän arkistoissa olevista asiakirjoista. Tietyistä hienotunteisuussyistä olen viivytellyt niiden käytössä. Koska sellaisiin arkistoihin nyttemmin pääsee h...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Sprengtporten, Georg Magnus

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Asiat:

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä:

30.12.1870

Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Kristiina

Kaarle XI

Castrén, Kristian

Castrén, Susanna Sofia (o. s. Fellman)

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Hoffberg, Carl Fredrik

Castrén, Esaias

Fellman, Johan Abraham

Phaedrus

Eutropius

Cornelius Nepos

Cicero, Marcus Tullius

Linné, Carl von (ent. Linnaeus)

Kalm, Pehr (Pietari)

Forsskål, Peter

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Arwidsson, Adolf Ivar

Rein, Gabriel

Becker, Reinhold von

Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

Gottlund, Karl Axel

Lönnrot, Elias

Rask, Rasmus Kristian

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Grimm, Wilhelm Karl

Ehrström, Carl Robert

Sjögren, Anders Johan

Willebrand, Knut Felix von

Menšikov, Alexander

Pipping, Fredrik Wilhelm

Rabbe, Frans Johan

Schiefner, Franz Anton von

Tengström, Johan Jakob

Cygnaeus, Fredrik

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Asiat:

Meidän päiviemme politiikka, julkaisematon sanomalehtikirjoitus

Päivämäärä:

30.12.1870

Joka haluaa ymmärtää ja arvioida aikansa poliittisia pyrkimyksiä, ei saa rajoittaa katsettaan vain tämänhetkiseen, vaan hänen tulee tuntea ja ymmärtää aikaisemmat historialliset ilmiöt, joista nykyisyys on noussut esiin – tämä on yleisesti tunnustettu vaatimus. Valtiomiehet kaikilla tasoilla toimivat toki näennäisesti tällaisesta tarkastelusta riippumatta. He hoitavat tämän hetken valtiollisia etuja suunnilleen samalla lailla kuin yksityishenkilö ponnistelee hyvinvointinsa takia, arvioiden ainoastaan mahdollisuuksia sen edistämiseksi. Kokemus todistaa kuitenkin yhdessä ajattelun kanssa, ett...

Henkilöt:

Napoleon I (Bonaparte)

Ollivier, Émile

Napoleon III

Carlyle, Thomas

Cavour, Camillo Benso di

Garibaldi, Giuseppe

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Asiat:

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä:

16.3.1872

[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö juutalaisten kansalaisoikeuksista Suomessa, lausunto valtiopäivillä 19.3.1872

Päivämäärä:

19.3.1872

Herra Snellman: Minäkin tunnustan olevan toivottavaa, että Suomen kansa etenisi niin pitkälle kuin mahdollista tiellä, jonka katsotaan kuuluvan ihmisyyteen, ja tunnustan täydelleen, että kyseisellä anomuksella on sellainen tarkoitus. Mutta jokaiselle kansalle on sallittua, sen pyrkiessä asettumaan eniten sivistystä saaneitten kansakuntien joukkoon, kuitenkin ottaa huomioon omat olonsa ja harkita, miten nopean etenemisen tällä tiellä todella sallivat maalle koituva hyöty ja kansan tuleva hyvinvointi. Ei voida kieltää, etteikö kansalle olisi kyllä hyödyllisintä liittyä sellaiseen edistykseen,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: