Hypoteekkitoiminta

Yhdyspankin liikkeelle laskemien setelien arvomäärät, lausunto senaatin talousosastossa 1.8.1866

Päivämäärä:

1.8.1866

Senaattori Snellman oli muilta osin yhtä mieltä senaattori ja vapaaherra von Bornin kanssa, mutta katsoi, että Yhdyspankin liikkeelle laskemien seteleitten arvomääriksi tulisi määrätä kymmenen, kaksikymmentäviisi ja sata markkaa, kuitenkin niin, että pankki saisi kahdenkymmenenviiden markan arvon sijasta käyttää kahtakymmentä markkaa, koska se sopii desimaalijärjestelmään, jonka mukaan maamme raha on jaettu. Tätä mielipidettään senaattori Snellman piti perusteltuna jo siksi, että olisi väärin pakottaa jokin yksityispankki laskemaan liikkeelle useampia setelien arvomääriä kuin mitä pankki it...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 189, 16.8.1866: Venäläisen Golos-sanomalehden numerossa 209 julkaistun artikkelin ”Suomen rahanuudistuksesta” johdosta

Päivämäärä:

16.8.1866

Venäjällä on sanomalehtiä, jotka silloin tällöin käsittelevät Suomen asioita päätarkoituksenaan nähtävästi osoittaa sopimattomaksi, että Suomella on oma valtiosääntö, omat lakinsa ja oma keisarikunnasta erillinen hallinto, sekä tämän johdosta kiihottaa lukijoitaan suomalaisia vastaan. Näistä lehdistä Golos (Ääni) on viime aikoina alkanut esiintyä näkyvimmin. Lehti on löytänyt moitteen sijaa myös nykyisestä rahajärjestelmästämme. Aikaisemmin venäläiset lehdet valittivat pikemminkin sitä onnettomuutta, että meillä on metalliraha, käyttäen siinä hyväkseen erään täkäläisen lehden maan rahatilan...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Esitys lainojen ja konkurssien asetukseksi, lausunto senaatin talousosastossa 7.11.1866 (sub secreto)

Päivämäärä:

7.11.1866

Senaattori Snellman lausui ensimmäisenä [istumajärjestyksessä] mielipiteenään – että samalla kun senaatti on jättänyt tämän asian Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oman korkean ratkaisun varaan, niin ottaen huomioon Krogiuksen viaksi lasketun erehdyksen luonteen kyseistä sotkua tarkasteltaessa, jollaisen erehdyksen, tavalla josta myös pankin johtokunta on ilmoittanut, viitaten silloin voimassa olleen työjärjestyksen puutteellisuuteen, asiamies saattoi helposti tehdä, koska kyseinen rekisteri on myös ruukinomistaja A. Ramsayn nimissä ja käsittää paitsi yllämainitun lainan numerot, myös nume...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Ramsay, Anders Gustaf

Krogius, Frans Gabriel

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 262, 9.11.1866: Viimeinen oikaisu, jos asianomaisten totuudenrakkaus sen sallii

Päivämäärä:

9.11.1886

Voitaneen olettaa, etteivät eräät lehdet tarkoituksellisesti toista väitettä, jonka mukaan hallitus rahanuudistusta toteutettaessa olisi laiminlyönyt Suomen Pankin rahavarojen lisäämisen. Mutta kun asian on virallisissa lehdissä useaan kertaan osoitettu olevan päinvastoin, niin mainitun väitteen uutteraa toistamista on pidettävä vähintäänkin anteeksiantamattomana välinpitämättömyytenä totuuden suhteen. Pankki tarvitsi rahanuudistusta varten lisää valuuttaa, ennen muuta laskeakseen liikkeeseen metallirahaa, jota oli lähetetty maasta ulos sinä aikana, jolloin pankin seteleillä oli pakkokurssi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjoitus metsänhoidosta, maanviljelijöistä, kadosta, konkursseista jne., konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Pienillä, omistajalta toiselle siirtyvillä maapalstoilla ei voida harjoittaa pystymetsän hakkuuseen tähtäävää metsänhoitoa. Myös vientiä on tähän mennessä ylläpitänyt vain aarniometsien ajalta vielä säilynyt metsä. Sen raiskaaminen ei ole voinut saada aikaan vaurautta. Siellä missä tämä elinkeino yhä on väestön toimeentulon lähteenä, siellä on raakuus ja köyhyys sen seuralaisena, ja sellaisilla seuduilla on valtion tuki menneinä vuosina ollut eniten tarpeen. Mutta tämä kaikki kuulunee siirtymäajan oloihin, ja kiistämätöntä on, että tämä vara on ollut mittaamaton onni katojen raivotessa. Se ...

Asiat:

Muutamia sanoja yleisön rauhoittamiseksi, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

On arveluttavaa esittää toistuvasti huomautuksia sitä liioittelua vastaan, jota tietyt sanomalehdet ja niiden kirjeenvaihtajat harjoittavat kuvatessaan maassa vallitsevaa hätää. Arveluttavaa se on siksi, että sillä tavoin voitaisiin ajatella vastustettavan sitä, mitä yksityinen hyväntekeväisyys voi kokea velvollisuudekseen tehdä. Älköön siis seuraavassa esitettyä tulkittako siinä tarkoituksessa. Tietyillä seuduilla pohjoisissa lääneissä on tilallisten kyvyttömyys antaa irtaimelle väestölle työtä todettu asia, eikä seurakuntien köyhäinhoito voi riittävästi huolehtia työhön kykenemättömien to...

Asiat:

Senaattori

Katovuodet

Hypoteekkitoiminta

Tiedonanto kahden lainan ottamisesta valtion laskuun, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Valtiovaraintoimituskunta on täten velvollinen ilmoittamaan arvoisalle vastaanottajalle, että keisarillinen senaatti on jättänyt Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen alamaisen esityksen seuraavien lainojen ottamisesta valtion laskuun: 1. Hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankkiin tallettamista varoista 1 500 000 mk 6 % korkoa vastaan, mikä pitää maksettaman takaisin tämän vuoden marras- ja joulukuussa. 2. M. A. von Rothchild & Söhne -pankkiiriliikkeeltä Frankfurt am Mainissa 500 000 Preussin taalaria yhdeksäksi kuukaudeksi niin ikään 6 % korkoa vastaan, jotka varat luovutettaneen pankille E...

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos

Hypoteekkitoiminta

Kertomus setelinkierrosta, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Pitäisi olla ymmärrettävissä ilman tarkempia selvityksiäkin, että rahan tarvetta esiintyy maassa, joka on neljän vuoden ajan elänyt suureksi osaksi tuontileivällä, vaikka peltoviljelys muutoin on sen tärkein elinkeino. Tässä maassa, jossa vientituotteita on verrattain vähän ja niiden arvo niin vähäinen, on pikemminkin syytä ihmetellä, miten helposti väestö on voinut kestää niin vaikeita vuosia, ja että sen hallussa on vieläkin käypää rahaa sen verran, ettei tuotantoa ole maassamme sen puutteen takia tarvinnut vähentää. Sillä niin todella on – paitsi että kadot ovat tietysti vähentäneet suur...

Asiat:

Nikolai Adlerbergille 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

[saksaksi] Vuosien 1854–56 sodan aikana kotimaasta otettiin 1 800 000 ruplan laina sotakustannusten kattamiseksi. Rautatien rakentamiseksi Hämeenlinnaan otettiin 100 000 ruplan laina. Nämä molemmat lainat otettiin vaadittaessa lunastettavia obligaatioita, siis eräänlaisia valtiovarainhallinnon maksusitoumuksia vastaan. Näiden lainojen kurssin vakauttamiseksi Hänen Majesteettinsa teki armollisimmin päätöksen ulkomaisen kuoletuslainan ottamisesta. Vuoden 1862 kadon takia tämä operaatio oli aivan välttämätön. Kun otetaan huomioon meidän taloudellisten olojemme mitättömyys ja se, ettei olojamme...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Aleksanteri II

Rothschild, Mayer Carl von

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Luoton jakaminen vuonna 1866, suunnitelma Suomen Pankin johtokunnalle

Päivämäärä:

30.12.1866

Niistä 564 870 markasta, joita Suomen Pankki on perimässä, on vain 33 856 mk erääntynyt ennen vuotta 1859. Niistä 4 444 544 markasta, jotka lankeavat Hypoteekkirahaston osalle, on vain 22 803 markkaa peräisin kyseiseltä ajalta. Nähdään siis, että liiallinen antolainaus alkoi vuonna 1859. Asetus organisaation muutoksesta (13. huhtikuuta 1859) ei liene vaikutusta vailla. Outoa on, että perittävät diskontot ovat ainoastaan 806 533 mk. Mutta huomautettakoon, että diskonttauksia muunnetaan, ja että merkittävä määrä sellaisia, laadultaan vaarallisemmasta päästä, on edelleen liikkeellä, koska joht...

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos

Hypoteekkitoiminta