Historia

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä:

30.12.1870

Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Kristiina

Kaarle XI

Castrén, Kristian

Castrén, Susanna Sofia (o. s. Fellman)

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Hoffberg, Carl Fredrik

Castrén, Esaias

Fellman, Johan Abraham

Phaedrus

Eutropius

Cornelius Nepos

Cicero, Marcus Tullius

Linné, Carl von (ent. Linnaeus)

Kalm, Pehr (Pietari)

Forsskål, Peter

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Arwidsson, Adolf Ivar

Rein, Gabriel

Becker, Reinhold von

Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

Gottlund, Karl Axel

Lönnrot, Elias

Rask, Rasmus Kristian

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Grimm, Wilhelm Karl

Ehrström, Carl Robert

Sjögren, Anders Johan

Willebrand, Knut Felix von

Menšikov, Alexander

Pipping, Fredrik Wilhelm

Rabbe, Frans Johan

Schiefner, Franz Anton von

Tengström, Johan Jakob

Cygnaeus, Fredrik

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Asiat:

Meidän päiviemme politiikka, julkaisematon sanomalehtikirjoitus

Päivämäärä:

30.12.1870

Joka haluaa ymmärtää ja arvioida aikansa poliittisia pyrkimyksiä, ei saa rajoittaa katsettaan vain tämänhetkiseen, vaan hänen tulee tuntea ja ymmärtää aikaisemmat historialliset ilmiöt, joista nykyisyys on noussut esiin – tämä on yleisesti tunnustettu vaatimus. Valtiomiehet kaikilla tasoilla toimivat toki näennäisesti tällaisesta tarkastelusta riippumatta. He hoitavat tämän hetken valtiollisia etuja suunnilleen samalla lailla kuin yksityishenkilö ponnistelee hyvinvointinsa takia, arvioiden ainoastaan mahdollisuuksia sen edistämiseksi. Kokemus todistaa kuitenkin yhdessä ajattelun kanssa, ett...

Henkilöt:

Napoleon I (Bonaparte)

Ollivier, Émile

Napoleon III

Carlyle, Thomas

Cavour, Camillo Benso di

Garibaldi, Giuseppe

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Asiat:

Hufvudstadsbladet nro 14, 18.1.1871: Puhe Suomen lehdistön satavuotisjuhlassa

Päivämäärä:

18.1.1871

Ryhtyessäni täyttämään saamaani tehtävää joudun heti alkajaisiksi hämmennyksen valtaan. Saadakseni huomiota muutaman silmänräpäyksen ajaksi minun pitäisi ehkä aloittaa puhuttelemalla kuulijoita: ”Hyvät herrat!” Onneksemme näemme täällä kuitenkin myös naisia kaunistamassa läsnäolollaan tätä juhlaa. Ja koska aihe ei juuri tarjoa eikä esitystapakaan ansainne heidän huomiotaan, hämmennyn, kun minun on osoitettava sanani myös heille. Aivan toisin olisivat asiat, jos olisimme vielä onnellisempia, jos nimittäin eläisimme sadan vuoden päässä olevassa tulevaisuudessa, vuonna 1971. Silloinhan voisimm...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Historia

Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on tieteellistä arvoa ja kiinnostavuutta. Luonnontieteissä sitä vastoin todistelu tarkoittaa jonkin tosiasiajoukon esittämistä, ja jokaisella faktalla on oma arvonsa joko aiemmin aloitetun todistelun ketjussa tai sitten lähtökohtana jatkotutkimukseen, jonka kautta se tulee kumotuksi tai vahvistetuksi...

Henkilöt:

Hällström, Gustaf Gabriel

Moleschott, Jacob

Vogt, Karl

Cotta, Bernhard von

Du Bois-Reymond, Emil Heinrich

Paikat:

Asiat:

Lisää valaistusta Suomen oloihin viime vuosisadan puolivälissä, puheenvuoro Suomen Tiedeseuran vuosikokouksessa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Siinä Suomen poliittisia mielialoja vuosina 1848–50 koskevien käsikirjoitusten joukossa, joka on ilmoitettu julkaistavaksi Bidragen-sarjassa on myös muuan kenraalikuvernöörinviraston sihteerin Carl Krookin ilmoitus. ”Sveriges politiska historia från Carl XII:s död till statshvälfningen 1772” -teoksen 3. osassa (viimeisin painos 1870) kirjoittaja (Carl Gustaf Malmström) kertoo seuraavia tietoja tästä Krookista ja hänen puuhistaan. Kerrottuaan, miten majuri H. H. Boije vakoili Ruotsin hallituksen laskuun Venäjän yhteyksiä Suomeen, kirjoittaja lisää: Hän ei muuten ollut ainoa tiedonvälittäjä, ...

Henkilöt:

Krook, Carl August

Kaarle XII

Malmström, Carl Gustaf

Boije af Gennäs, Hans Henrik

Rosen, Gustaf Fredrik von

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö muinaismuistomerkkien rauhoittamisesta ja suojelusta, lausunnot valtiopäivillä 14.5.1872

Päivämäärä:

14.5.1872

Herra Snellman: Usean kunnioitetun puhujan esille ottamaa ehdotusta, että jätettäisiin Tiedeseuran hoitoon olemassa olevat ja mahdollisesti syntyvät muinaismuistomerkkien kokoelmat, pitäisin minäkin nöyrimmin omasta puolestani soveliaana myös siitä näkökulmasta, että sekä kotimaisten muinaismuistomerkkien keräämisen edistäminen että niiden hoito olisi syytä jättää henkilöille, jotka ovat niistä kiinnostuneita, niin ettei siitä tule vain jonkun tai joidenkin virkavelvollisuutta. On kuitenkin yhtä ja toista, joka tällä hetkellä ehkä vaikeuttaisi sellaista järjestelyä. Ensinnäkään ei Tiedeseur...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Historia

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä:

1.11.1872

Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...

Henkilöt:

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Paikat:

Asiat:

Gerhard Rohlfsin matka Pohjois-Afrikassa 1868, katsaus Suomen Tiedeseurassa 1872

Päivämäärä:

30.12.1872

Tunnettu Afrikassa liikkunut matkailija Gerhard Rohlfs teki syksyllä 1868 matkan Tripoliin lähinnä lähettääkseen sieltä retkikunnan viemään Bornun sulttaanille Preussin kuninkaan lahjoja, jotka samoin tunnettu toht. Nachtigal vei sieltä eteenpäin. Rohlfs oli kuitenkin saanut myös apurahan tutkiakseen Pohjois-Afrikkaa ja ensisijaisesti tehdäkseen matkan Jupiter Amonin keitaaseen [Siwaan]. Kuvaus näistä matkoista on ilmestynyt tänä vuonna Bremenissä kaksiosaisena nimellä Von Tripolis nach Alexandrien [Tripolista Aleksandriaan]. Rohlfs suoritti tutkimuksensa kahdella pitkällä matkalla, joille ...

Henkilöt:

Rohlfs, Gerhard Friedrich

Hamilton, William

Ascherson, Paul Friedrich August

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Morgonbladet nro 80: Puhe Vilhelmin päivänä 7.4.1873

Päivämäärä:

7.4.1873

Olisin toki hartaasti toivonut, että viimeiset vuoteni olisivat kuluneet maallemme joka suhteessa iloisemmissa oloissa. Mutta katsellessani mennyttä elämääni ja mittaillessani nykyisiä oloja lohduttaudun ajatuksella, että kun on päästy näin paljon eteenpäin varsin lyhyessä ajassa – ovathan muutamat vuosikymmenet kansan elämässä vain silmänräpäys – sillä, mikä on näin edistynyt, on todellakin tulevaisuus edessään. Kirkkaat ja pilviset päivät vaihtelevat kansojen kuten yksityisen ihmisenkin elämässä. Herroja nämä hetkelliset huolet eivät masenna; nuorison edessähän loistaa aina iloinen tuleva...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Aleksanteri I

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 78, 7.4.1874: Puhe Vilhelmin päivänä 1874

Päivämäärä:

7.4.1874

Hyvät Herrat! Tiedän toki, että näen täällä vanhempia ystäviäni, jotka eivät ole väsyneet osoittamaan minulle vuodesta toiseen aina 6. huhtikuuta muistavansa minua, tiedän, että saan ensisijaisesti kiittää heitä tänään ja kiitän heitä sydämellisesti. Nuoremmat herroista eivät voi tietää minusta paljonkaan, vaikka tuntisivatkin nimeni, tuskin senkään vertaa, olenko jo kuollut ja haudattu vaiko vielä elävien kirjoissa; kuulunhan ensimmäisiin vuorossa oleviin sen sukupolven keskuudessa, joka pian täältä poistuu. Niinpä kiitänkin herroja siitä, että he ovat kuitenkin hyväntahtoisesti saapuneet ...

Henkilöt:

Napoleon I (Bonaparte)

Kant, Immanuel

Herder, Johann Gottfried von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Fichte, Johann Gottlieb

Asiat: