Historia

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1858: Selitys

Päivämäärä:

1.12.1858

Viitteessä teoksen Bilder ur förgångna tiders lif arvosteluun tämän lehden elokuun numerossa lausuimme, että mielestämme tekijä ”hänelle itselleen voimille käyvässä yrityksessä suistaa satulasta Cronstedtin”, (kreivin) ”sotapäälliköntaidot, on yhtä epäonnistunut kuin aiempi yritys pestä Gripenberg puhtaaksi komentajantehtävässä osoitetusta pelkuruudesta”. Tarkemmin ajatellen voisimme epäillä, miten pitkälti tämä ilmaistu arvio tekee täyttä oikeutta tekijälle. Meidän olisi ehkä oikeammin pitänyt sanoa, että ne vaatimukset, joita hän asettaa kreivi Cronstedtille, näyttävät liiallisilta verrat...

Henkilöt:

Cronstedt, Johan Adam

Gripenberg, Hans Henrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Historia

Litteraturbladet nro 4, huhtikuu 1859: ”Duncker ja hänen ympäristönsä” -kirjan ns. kriitikot

Päivämäärä:

1.4.1859

Maassamme ei ole tavatonta nähdä jokaisen raukan, joka juuri ja juuri kykenee rustaamaan muutaman sanomalehtirivin, kohtelevan rikollisena erinomaisen nerokasta ja harvinaisen taitavaa miestä joka, on elämänsä ajan uutterasti työtä tehden ja jalon ja ylevän henkensä ansiosta saanut nuo lahjansa kantamaan hedelmää, rikollisena, joka ei muuta ansaitse kuin tulla pyyhityksi pois kirjoittajien joukosta. Hän saa kiittää onneaan, jos sellaisessa hyökkäyksessä vielä säilyttää hivenen kunniaansa ja mainettaan. Annettakoon anteeksi, jos loukattu hienotunteisuus, kuten se joka esimerkiksi pani pahaks...

Henkilöt:

Duncker, Joachim Zachris

Edman, Alfred

Runeberg, Johan Ludvig

Paulucci, Filippo

Qvanten, Emil von

Malmström, Carl Gustaf

Malmström, Bernhard Elis

Paikat:

Asiat:

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Spinoza, Baruch de

Cartesius

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä:

1.2.1860

Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1860

Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860. Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1860

Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.] Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on: Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Tauchnitz, Christian Bernhard von

Steger, Friedrich

Schmidt, Alexander

Bacon, Francis

Burghley, William Cecil

Dante (Dante Alighieri)

Petrarca, Francesco

Johnson, Samuel

Ranke, Leopold von

Barère de Vieuzac, Bertrand

Fryxell, Anders

Tegnér, Esaias

Kustaa III

Leopold, Carl Gustaf af

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Fouqué, Friedrich Heinrich Karl, baron de la Motte

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Hammarsköld, Lorenzo

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Olof

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Nicander, Carl August

Sjöberg, Erik

Klopstock, Friedrich Gottlieb

Lessing, Gotthold Ephraim

Wieland, Christoph Martin

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Herder, Johann Gottfried von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Suuresta maailmasta

Päivämäärä:

1.4.1861

Yksilön elämässä vuorottelevat toiminta ja lepo. Kansojen elämässä tällaista vuorottelua ei ole. Silloinkin kun toiminnan maailma näyttää olevan jonkin aikaa niiden tavoittamattomissa, olojen pakko kypsyttää niiden keskuudessa oppeja ja vakaumuksia, jotka myöhemmin murtavat itselleen tien vakaaseen todellisuuteen. Perin tavallista on, että hetkellisiä ilmiöitä arvioitaessa unohdetaan niiden näennäisesti merkityksettömään menneisyyteen kätkeytyvä perusta. Etsitään nykyajan lähtökohtia ja koska se todetaan täysin erilaiseksi kuin menneisyys, ei kuvitellakaan että sen juuret voisivat olla siel...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Artikkelin ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” johdosta

Päivämäärä:

1.7.1861

Tämä artikkeli on nostattanut sanomalehtikritiikin myrskyn, joka kuten tavallista perustuu väärinkäsityksiin, vääristelyyn, kieroihin tulkintoihin ja valheisiin. Ei kannata nähdä vaivaa niiden takia, jotka vielä tavailevat historian ymmärtämiseksi välttämättömiä aakkosia, niiden takia, jotka eivät ymmärrä, että historia on kansakuntien historiaa ja että syyllisyys lankeaa silti yksilöiden kannettavaksi. Litteraturbladetin lukijat lienevät vakuuttuneita siitä, ettemme me koskaan voisi kunnioittaa sitä nurinkurista oppia, ettei julkisuuden henkilöiden julkisia toimia saisi arvostella. Olemme ...

Henkilöt:

Arwidsson, Adolf Ivar

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Pufendorf, Samuel von

Paikat:

Asiat:

Otto Furuhjelmiltä

Päivämäärä:

1.7.1861

Vladimirin kuvernementissa Vjasnikin kaupungissa 1./13.7.1861 Korkeasti oppinut Herra Professori! Palvellessani Pietarissa tutustuin entiseen Venäjän yleisesikunnan upseeriin, nykyiseen todelliseen valtioneuvokseen I. Liprandiin, jonka kuulin silloin usein kertovan vuosien 1808–09 Suomen sodasta, johon hän oli koko ajan osallistunut. Niinpä nähdessäni viime keväänä teoksesta ”Bidrag till Femtioåriga minnet af Döbeln och Björneborgarne”, sivun 8 alaviitteestä 15), että kirjoittaja toivoi kertomuksensa Blumin ja Liprandin kaksintaistelusta ”johtavan todenmukaisen kuvauksen saamiseen täst...

Henkilöt:

Furuhjelm, Johan Otto Wladimir

Liprandi, Ivan

Cygnaeus, Fredrik

Wijkman, Johan Henrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä:

1.9.1861

Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...

Paikat:

Asiat: