Hallinto

Morgonbladet nro 143, 23.6.1876: Vaihtokurssi

Päivämäärä:

23.6.1876

Vaihtokurssin nousu jatkuu. Siitä kun aihetta viimeksi käsiteltiin tässä lehdessä, nousu on 4–5 % ja rahanarvomme voidaan katsoa olevan 15–16 % alle normaalin, ts. lähellä setelirahojen arvoa ennen viime rahanuudistusta 1865. Nyttemmin olisi jo siirtojen vuoden viennistä pitänyt lisätä vaihtotuloa ja hillitä kurssin nousua. Mutta pankin noteerauksissa ei siitä näy jälkeäkään. Lienee mahdotonta arvioida, missä määrin huolestuttava poliittinen tilanne ja jatkuva ellei suorastaan lisääntynyt talouslama on voinut vaikuttaa hopeanarvon laskuun. Tosiasia on, että tämä arvo edelleen laskee, eikä k...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 176, 2.8.1876: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.8.1876

Yleisöä on ilahdutettu kahdella uudella uutisella, nimittäin ensiksikin, että kultakantaan siirtymistä selvittämään asetettu komitea on kokoontunut, ja toiseksi, että se on hajaantunut kokoontuakseen uudelleen – syksyllä. Olisi houkuttelevaa uskoa, että komitea on puuhaillut jonkinlaisessa kylvötyössä ja nyt jättänyt työnsä Herran säiden armoille, kokoontuakseen taas elonkorjuuaikaan. Tai ehkä vasta parin kuukauden kuluttua valmistuu jokin oppinut puheenvuoro, joka sisältää kullan historian aina Ofirin maan ajoista Ivalojoen kullanhuuhtomoihin. Toivomme, että siinä tapauksessa uusi kokous l...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä:

14.10.1876

Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Gripenberg, Johan Ulrik Sebastian

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 243, 19.10.1876: Morgonbladetin toimitukselle tammikuun valiokunnasta

Päivämäärä:

19.10.1876

Pyydän kohteliaasti tilaa Morgonbladetista seuraavalle: Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistopuheen kirjoittaja on pitänyt tarpeellisena esittää kuitenkin tarpeettoman kiivaassa ”vastauksessa” huomautuksia, jotka kohdistuvat Morgonbladetin numerossa 138 [po. 239] esittämiini tietoihin, jotka koskivat muistopuheessa esitettyä ”kuulopuhetta” 10. huhtikuuta 1861 julkaistun manifestin synnystä. Omasta puolestani totean asian lisäselvittelyn täysin tarpeettomaksi. Arvoisa kirjoittaja sanoo olevansa kanssani samaa mieltä paroni Langenskiöldin isänmaallisesta mielenlaadusta ja vihjaa...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Asiat:

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä:

30.12.1876

I. Tie senaattiin Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Henkilöt:

Walleen, Carl Johan

Backman, Carl

Walleen, Carl Edvard

Walleen, Wladimir Alfons

Tengström, Johan Jakob

Rehbinder, Anna Elisabeth Charlotta (o. s. Hedenberg)

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nordenstam, Johan Mauritz

Aleksanteri II

Munck, Johan Reinhold

Armfelt, August Magnus Gustaf

Fredrik Vilhelm IV

Nikolai I

Menšikov, Alexander

Böningh, Gustaf Fredrik von

Fischer, Konstantin

Cygnaeus, Fredrik

Lille, Bengt Olof

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Ahlstubbe, Lars Isak (Stubben)

Rein, Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rehbinder, Robert Henrik

Brunér, Frans Olof af

Antell, Samuel Henrik

Gortšakov, Alexander

Modée, Reinhold Gustaf

Tikkanen, Paavo

Hwasser, Israel

Arwidsson, Adolf Ivar

Palmén, Johan Philip

Rothschild, Amschel Mayer

Rothschild, Mayer Carl von

Rokassovski, Platon

Heimbürger, Ludwig Fredrik

Bergbom, Johan Erik

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Asiat:

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö kruununnimismiehen aseman parantamisesta ym., lausunto valtiopäivillä 27.3.1877

Päivämäärä:

27.3.1877

Herra Snellman: Yhtyen niihin varauksentekijöihin, jotka ovat puhuneet kruununvoutien virkojen lakkauttamista vastaan, saanen myöskin yhtyä herrojen Molanderin ja von Alfthanin mielipiteisiin, että säätyjen tulisi sen sijaan anoa henkikirjoittajien virkojen lakkauttamista ja henkikirjoittajien tehtävien siirtämistä kruununvoudeille.

Henkilöt:

Molander, Clas Herman

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 175, 31.7.1878: Venäjän valtiovarainministeri Reuternin ero

Päivämäärä:

31.7.1878

Venäjän valtiovarainministeri Reuternin ero on saanut lehdistössä aikaan yleensä tunnustavia arvioita hänen neljätoistavuotisesta virkatoimestaan. Eilispäivän Morgonbladet sisälsi otteen Venäjän Pörssilehden vastakkaisesta käsityksestä. Mainittu ei kovin arvostettu lehti osoittaa myös tässä lyhyessä otteessa olevansa protektionismin äänenkannattaja. Samaa näkökantaa ei ole suosinut ministeri, jonka aikana kohtuuttoman korkea tullitaksa alennettiin. Venäjän tullitulot ovat aina olleet verrattain mitättömät siitä yksinkertaisesta syystä, että ulkomaista tuotantoa olevia finanssitavaroita kute...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 291, 13.12.1878: Pienistä purosista

Päivämäärä:

13.12.1878

”Kieliriidasta” on tullut keppihevonen; eikä sitä voi ihmetellä. Saattaa olla bona fide [hyvässä uskossa] tarkoitettu käsitys, että on kyse vain kieliriidasta. Mutta eittämättä tämän ajatuksen levittäminen on hyvä ase niille, jotka samalla ovat saaneet vallalle sen käsityksen, että kieli on yhdentekevä seikka, ja että esim. saksalaisilla voisi sivistyksensä kielenä yhtä hyvin olla ranska, mistä olisi ihmiskunnalle se suuri etu, että sitä kiusaisi yksi kielioppi ja yksi kirjallisuus vähemmän kuin nyt on asian laita, kun suunnattoman saksalaisen kirjallisuuden painajainen sortaa sitä. Ne, jot...

Paikat:

Asiat:

Otto Furuhjelmiltä

Päivämäärä:

12.1.1880

Pietarissa 12./24.1.1880 Jalosukuinen ja Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori! Hyväksyn Herra Senaattorin ehdotuksen täydellisesti; sitäkin mieluummin, kun se pääasian osalta vastaa sitä mitä itse olen joskus asiasta ajatellut! Niinpä olisin hyvin kiitollinen, jos Herra Senaattori haluaisi nähdä vaivaa asian ilmaisemiseksi sellaisessa sanamuodossa, jota senaattori pitää soveliaimpana, jotta se olisi minulle opastuksena, ellei tulevaisuudessa jokin muu asioiden yhdistelmä voisi osoittautua merkittävämmäksi, mikä on tuskin luultavaa. Suomi joutunee toki vielä kestämään ajoittain poliit...

Henkilöt:

Furuhjelm, Johan Otto Wladimir

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Morgonbladet nro 63, 17.3.1881: Mitä Suomi pyytää uudelta suuriruhtinaaltaan…

Päivämäärä:

17.3.1881

Sen, mitä Suomi suuriruhtinaaltaan pyytää, voidaan ilmaista yhdellä ainoalla sanalla, joka käsittää kaiken. Maa pyytää hänen mahtavaa suojelustaan: Suojelusta itsenäiselle poliittiselle asemalleen, perustuslailleen, perustuslailliselle valtiomuodolleen, omalle valtionhallitukselleen ja omalle valtiontaloudelleen; suojelusta valtiokirkolleen, sen oppi- ja uskonvapaudelle, maan laeille ja kaikista muista riippumattomalle lainsäädännölle, muille maan tarpeisiin sovitetuille laitoksille; suojelusta yhteiskuntaelämälle ja kansan vapaalle aineelliselle ja henkiselle työlle, jossa ei kiinnitetä h...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: