Hallinto

Vapaaherra Wreden anomus kihlakunnanoikeuden uudelleen järjestämiseksi, lausunto valtiopäivillä 2.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Edellinen puhuja ehti ennen minua ja pyysi vain puheenvuoroa tehdäkseen saman ehdotuksen anomuksen jättämisestä sikseen, kunnes kysymys laamanninoikeuksien lakkauttamisesta on tullut säädylle, koska kyseisen anomuksen aiheella on niin paljon yhteistä sen kanssa, varsinkin talouden osalta.

Henkilöt:

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Hallinto

Frans Olof af Brunérille

Päivämäärä:

13.5.1867

H:ki 13.5.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari. Näiden rivien tarkoitus oikeuttaa minut odottamaan, että niiden sisältämä pyyntö hyväntahtoisesti täytetään. Olen myös lujasti vakuuttunut siitä, että Jalosukuinen Herra Senaattori käyttää luottamustani juuri sillä tavalla kuin jalosti ajattelevan miehen voi ilman muuta olettaa menettelevän. Ei ollut sopivaa, että minulta tiedusteltiin, millainen summa [senaatin] eroaville jäsenille olisi lahjapalkkiona maksettava. Velvollisuuteni olisi nimittäin vaatinut minua vastustamaan asiaa, koska sellaiset eivät yleensä ole toivottavia – ne...

Henkilöt:

Brunér, Frans Olof af

Munck af Fulkila, Adolf Fredrik

Edelheim, Frans Ivar

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Christian Oker-Blomilta

Päivämäärä:

20.9.1867

Kalliossa (Saimaan kanavan varrella) 20.9.1867 Suuresti kunnioitettu Veli! Näinä ankarina aikoina minun ei pitäisi vaivata Veljeä ehdotuksillani, mutta kun kyvykkään ja rehdin alaisen etu sitä vaatii, pidän velvollisuutenani hyvän sanan sanomista Veljelle Sortavalan kihlakunnan kruununvoudin E. Elfvengrenin puolesta. Hän on hakenut Suomen itäisen tullipiirin päällikön virkaa ja saanutkin ensimmäisen ehdokassijan äskeisessä ehdollepanossa tämän viran täyttämiseksi Wasastjernan jälkeen. Kruununvouti Elfvengren on joka suhteessa kertakaikkisen rehellinen ja erityisen tarkka virkamies, mut...

Henkilöt:

Oker-Blom, Christian Theodor

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Ferdinand Boreniukselle

Päivämäärä:

29.12.1869

H:gissä 29.12.1869 Parahin Veli! Harmillinen velkani teidän säästöpankilleni on edelleen jäljellä, ja vaivaan Sinua jälleen kuten ennenkin koronmaksuasialla lähettäen ohessa 108 markan maksuosoituksen – jolla rahat saa Yhdyspankin sikäläisestä konttorista. Hyvä Veli, älä väsy tähän toistuvaan rasitukseen. Sinäkin olet näköjään tullut vanhaksi, kun et enää käy täällä. Tunnen valitettavasti omasta kokemuksestani, miten sitä iän karttuessa käpertyy yhä enemmän kokoon omaan simpukankuoreensa. Mitä Te Porvoossa sanotte uudesta kouluhallituksesta? Jo kauan sitten julkisuuteen tuomani kanta o...

Henkilöt:

Borenius, Alexander Ferdinand

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Ferdinand Borenius

Anomusten lähettäminen valiokuntaan, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä:

19.2.1872

Herra Snellman: Omasta puolestani en voi ymmärtää, miksi olisi välttämätöntä lähettää anomus ensin valiokuntaan. Sen sijaan ei mielestäni ole mitään estettä sille, että jokin sääty ottaa anomuksen omakseen ennen sen lähettämistä valiokuntaan. Mikään ei estä säädyn jäseniä yksi toisensa jälkeen yhtymästä anomukseen ja siten tekemästä siitä säädyn anomusta. On toki pieni este, jos niin halutaan nähdä, yleisen hyväksymisen tiellä, että anomuksentekijä menee moniin yksityiskohtiin; mutta tämä voidaan poistaa siten, että sääty yhtyy anomuksen yleiseen tarkoitukseen. Tässä se on selvästi esiin t...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Anomus säätyjen osallistumisesta talousarvion vahvistamiseen, lausunnot valtiopäivillä 5.3.1872

Päivämäärä:

5.3.1872

Herra Snellman lausui seuraavaa: Pyytäisin nöyrimmin, että jos niin on mahdollista tehdä, pöytäkirjassa mainittaisiin, ettei varausten esittäminen ollut sallittua. – – Herra Snellman: Jos se on vastalause, en voi huomauttaa mitään enempää.

Paikat:

Asiat:

Ritarihuonevaliokunnan mietintö säätytalon pystyttämisestä, lausunnot valtiopäivillä 11. ja 14.6.1872

Päivämäärä:

11.6.1872

Herra Snellman: Tunnustan tietämättömyyteni ritariston ja aatelin taloudellisesta tilasta, mutta minulle on kerrottu, että näihin 232 000 markkaan ei liittyisi mitään velkoja, ja jos on niin, että se on puhdasta pääomaa, niin en omasta puolestani katsoisi olevan hyvin harkittua, että poistettaisiin sana ”pitäisi”. Jos ritaristo ja aateli voi saada rahansa sijoitetuksi niin varmoihin käsiin kuin säädyt ovat, ja saada siitä korkoa sen verran kuin 5 prosenttia, niin olisi se kaikkein onnellisin tapa niiden sijoittamiseksi. [14.6.1872] Herra Snellman: Koska sanamuoto kunnianarvoisan ritaristo...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 67, 21.3.1876: [Kultarahakannasta]

Päivämäärä:

21.3.1876

Lauantain Helsingfors Dagblad sisältää muutamia purkauksia artikkelin johdosta, joka tämän lehden numerossa 63 koski kultarahakantaa. Dagbladetin arvon kirjoittaja pitää lausuntojamme ”sekopäisinä” eikä voi millään ymmärtää niiden ajatusta. Mutta se tuskin on ihmeteltävää, jos kirjoittaja on niin tietämätön aiheesta. Toisaalta voisi kuitenkin näyttää kummalliselta, että meidän nimiimme pannaan kehotuksia, joita turhaan etsii lehdestämme. Mutta edes kyseisen kirjoittajan tällainen menettely ei enää herätä ihmetystä. Dagbladet on sitä mieltä, että Porvoon valtiopäivien päätös ottaa hopearupla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 77, 3.4.1876: Vastauspuheenvuoro rahanarvon huononemisesta

Päivämäärä:

3.4.1876

Hra F. L. S on julkaissut Helsingfors Dagbladissa uuden artikkelin, joka on suunnattu Morgonbladetia vastaan. Kirjoittajan henkilö ja hyökkäyksen laatu tekevät meille piinalliseksi vastata siihen. Siksi vastauksemme on nuiva. Hra F. L. S. auttaa Dagbladetia ponnisteluissa löytää epäilyttäviä käsityksiä numerossa 63 olleesta kirjoituksestamme. Sallikaa meidän, herra F. L. S., vakuuttaa, että jos meillä olisi ollut käsitys, meillä olisi ollut rohkeutta lausua se selvin sanoin ja säästää asianosaisilta kaikki sananselittämisen vaiva. Luvalla sanoen hra F. L. S:llä on selittämiseen vielä vähemm...

Henkilöt:

Schauman, Frans Ludvig

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 139, 19.6.1876: Dagbladet & kumpp.

Päivämäärä:

19.6.1876

Helsingfors Dagblad aloitti 16. huhtikuuta I:n allekirjoittaman artikkelin ”Meidän rahanparantajamme”. Kirjoittaja itse näytti väsyneen valtio-oikeutemme uuden periaatteen puimiseen, koska jatkoa seurasi vasta 24. huhtikuuta. Olemme jättäneet lehden uudet sepustukset omaan arvoonsa, koska useimpien tarkoituksena on, kuten sanotaan, ”valehdella omaan pussiin”. Niinpä Dagbladet kertoo lukijoilleen Morgonbladetin vain kiistäneen sen esittämän väitteen, että vuoden 1865 rahauudistus tapahtui valtiopäiväpäätöksen nojalla. Kuten joku lukija muistanee, tämä valtiopäivätoimi sisältyi koko muun ihm...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: