Edustuslaitos

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

Päivämäärä:

19.2.1866

Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut mielipiteensä vapaasti puhumalla, haluaa pöytäkirjan pitäjän opastukseksi jättää hänelle puheenvuoronsa kirjallisessa muodossa, on hänen tehtävä niin ennen istunnon päättymistä. Kuitenkin pidettäköön pöytäkirjaa tarkastettaessa oikeana suullisesti annettua lausuntoa eikä kirjallista, mikäli sääty t...

Henkilöt:

Gripenberg, Johan Ulrik Sebastian

Nordenheim, Mauritz Wilhelm

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Nordenheim, Claës Gabriel

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

8.12.1866

Helsingissä 8.12.1866 Jalosukuinen Herra Kreivi. Korkean Armon, joka on tullut osakseni, olen ottanut vastaan asianmukaista alamaista kunnioitusta ja kiitollisuutta tuntien, ja kiitän nöyrimmästi Jalosukuista Herra Kreiviä Herra Kreivin sangen suopeamielisestä myötävaikutuksesta tähän armonosoitukseen. Nöyrän kiitollisuuteni vilpittömyyttä ei vähennä se, että olin aiemmin ottanut vapauden ilmaista Herra Kreiville epäröintini ajatellessani aatelisarvoa ja köyhyyttä. Toki jokainen osoitus siitä, että minulla on onni edelleenkin nauttia Jalosukuisen Herra Kreivin luottamusta, on minulle k...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Ehdotus kunnallisedustuksen muuttamisesta, lausunto senaatin täysistunnossa 11.2.1867

Päivämäärä:

11.2.1867

Senaattori Snellman katsoi omasta puolestaan kyseisen uuden esityksen olevan täysin hyödytön, koska ne erityiset kaupunkien asukaspiirit, jotka maksavat veroa eri tarkoituksiin, voisivat ilman mitään uutta lakia hoitaa asioitaan edustajien välityksellä, aivan kuten porvaristo kaikissa kaupungeissa tekee näin kaupunkien vanhinten välityksellä ja esim. Helsingin seurakunta kirkolliskokousedustajien välityksellä. Mikään ei estäisi talonomistajia omaksumasta sellaista menettelyä. Mutta juuri tämä hajanaisuus pitäisi poistaa kunnallissääntöä muuttamalla. Säädöksen antaminen siitä, miten kyseiset...

Paikat:

Asiat:

Carl Johan Jägerhornille

Päivämäärä:

19.4.1868

19.4.1868 Yhteisistunto esti minua eilen saapumasta toimituskuntaan. Niinpä täten pyydän herra esittelijäsihteeriä jättämään seuraavaan esittelyyn tulevat asiakirjat hra senaattori ja ritari Trappille. Kunnioittavasti ja ystävyydessä Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Jägerhorn af Spurila, Carl Johan

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Senaatin ohjesäännön §§ 2, 7, 12, 13, 14 ja 25, lausunto senaatin täysistunnossa 20.4.1868 (sub secreto)

Päivämäärä:

20.4.1868

Senaattori Johan Wilhelm Snellman lausui seuraavaa: Senaatin sääntöjen § 2 ja siihen liittyen §§ 7, 12, 13, 14 ja 25. Kaksi tärkeää syytä puhuu senaatin jäsenten lukumäärän rajoittamisen puolesta. Ensimmäinen on, että (sign. JWS.) Senaatti ei ole pelkästään neuvoa-antava kokous ja erityisissä tapauksissa tuomioistuin, vaan mitä asioitten suureen enemmistöön tulee, hallintoviranomainen, jonka toiminta kattaa maamme hallinnon kaikki alat. Esillä olevat asiat ovat usein niin moninaiset, ettei keneltäkään jäseneltä voida edellyttää kaikkien niiden hallinnonalojen tuntemusta, johon asiat liittyv...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä:

14.10.1876

Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Gripenberg, Johan Ulrik Sebastian

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 243, 19.10.1876: Morgonbladetin toimitukselle tammikuun valiokunnasta

Päivämäärä:

19.10.1876

Pyydän kohteliaasti tilaa Morgonbladetista seuraavalle: Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistopuheen kirjoittaja on pitänyt tarpeellisena esittää kuitenkin tarpeettoman kiivaassa ”vastauksessa” huomautuksia, jotka kohdistuvat Morgonbladetin numerossa 138 [po. 239] esittämiini tietoihin, jotka koskivat muistopuheessa esitettyä ”kuulopuhetta” 10. huhtikuuta 1861 julkaistun manifestin synnystä. Omasta puolestani totean asian lisäselvittelyn täysin tarpeettomaksi. Arvoisa kirjoittaja sanoo olevansa kanssani samaa mieltä paroni Langenskiöldin isänmaallisesta mielenlaadusta ja vihjaa...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 28, 4.2.1881: Oikaisu

Päivämäärä:

4.2.1881

Tämän lehden numerossa 25 esitettiin kuulopuheen perusteella, että hra professori Montgomery olisi ollut se, joka jossain Dagbladetin artikkelissa olisi ensimmäisenä muotoillut vaatimuksen, että minun olisi 1867 pitänyt erota, kun valtiopäivien johtavien miesten onnistui silloin niin hyvin tehdä loppu lehdistölaista. Minulle kerrotaan nyt täysin pätevältä taholta, että hra professori on kylläkin julkaissut aiheesta kirjoituksen Dagbladetissa muutamia vuosia sitten, mutta hän ei ole ollut se, joka on esittänyt kyseisen vaatimuksen. Olen todella tyytyväisenä vastaanottanut tämän oikaisun ja p...

Henkilöt:

Montgomery, Robert August

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 32, 9.2.1881: Vielä attentaatista lehdistönvapautta vastaan vuonna 1867

Päivämäärä:

9.2.1881

Vakuuttuakseni siitä, mitä minulle on kerrottu Dagbladetin perusteluista sen vaatimalle erolleni 1867, olen hankkinut ja tutustunut kyseiseen Dagbladetin numeroon. Huomaan siitä, että nyt on post festum [jälkeenpäin] löydetty valtiopäivien päätökselle syitä, joista lakivaliokunnan mietinnössä tai, minun muistaakseni, säätyjen käsittelyssä ei esiintynyt sanaakaan. Myöskään valtiopäivät 1863 eivät tienneet mitään siitä. Mutta jos ei voida osoittaa, että säätyjen vastauksessa armolliseen esitykseen päätös perusteltiin perustuslaillisilla arveluttavuuksilla, joita nyt esitetään, niin herrojen n...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Rotkirch, Gustaf Fredrik

Grotenfelt, Adolf

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 63, 17.3.1881: Mitä Suomi pyytää uudelta suuriruhtinaaltaan…

Päivämäärä:

17.3.1881

Sen, mitä Suomi suuriruhtinaaltaan pyytää, voidaan ilmaista yhdellä ainoalla sanalla, joka käsittää kaiken. Maa pyytää hänen mahtavaa suojelustaan: Suojelusta itsenäiselle poliittiselle asemalleen, perustuslailleen, perustuslailliselle valtiomuodolleen, omalle valtionhallitukselleen ja omalle valtiontaloudelleen; suojelusta valtiokirkolleen, sen oppi- ja uskonvapaudelle, maan laeille ja kaikista muista riippumattomalle lainsäädännölle, muille maan tarpeisiin sovitetuille laitoksille; suojelusta yhteiskuntaelämälle ja kansan vapaalle aineelliselle ja henkiselle työlle, jossa ei kiinnitetä h...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: